Hallitusneuvotteluissa viime keväänä sovimme tavoitteesta purkaa 300 kansalaisten ja yritysten arkea haittaavaa normia.
Varsinaiseen hallituspuolueiden eduskuntaryhmien asettamaan norminpurkutyöryhmään – ns. ”norminelikkoon” – kuuluvat Sinuhe Wallinheimo, Wilhelm Junnila, Mika Poutala sekä allekirjoittanut.
Juuri päättyneen kehysriihen yhteydessä annoimme ensimmäiset esityksemme purettavista normeista. Listalla on yhteensä 32 purettavaa normia monelta eri alalta. Uskon vahvasti, että 300 purettavan normin tavoite ei jää ainakaan ryhmästämme kiinni.
Listalta löytyy eri asioita, jotka helpottavat suomalaisten arkea, antavat kouluissa opettajille lisää välineitä koulurauhan ylläpitoon, sujuvoittavat yritysten toimintaympäristöä sekä vahvistavat turvallisuutta.
Ryhmämme linjauksen mukaan hallitus valmistelee pikaisella aikataululla mm. keinot ampumaratoja koskevien lupaprosessien yksinkertaistamiseksi ja jo luvitettujen turvealueiden käyttöönoton nopeuttamiseksi.
Ehdotamme myös passien voimassaoloajan pidentämistä. Se vähentäisi hallinnollista taakkaa ja olisi kustannustehokkaampaa kansalaisille.
Pyrkimyksissämme auttaa ihmisiä ja yrityksiä heidän jokapäiväisessä elämässään ehdotus lupaviranomaisten päätöksenteon enimmäiskäsittelyajoista on erityisen tervetullut.
Ottamalla käyttöön selkeät määräajat luomme ennustettavuutta ja varmuutta kaikille prosessiin osallistuville osapuolille yrityksistä kansalaisiin.
Kehysriihen yhteydessä valmistunut norminpurkulista siirtyy seuraavaksi virkamiesarviointiin, jota johtaa Työ- ja elinkeinoministeriö.
Hallituspuolueiden norminelikko jatkaa seuraavan, syksyn budjettiriiheen mennessä valmistuvan norminpurkulistan laatimista. Ryhmän puolesta kannustamme kansalaisia, yrityksiä ja etujärjestöjä aktiivisuuteen norminpurkukohteiden tuomisessa esiin.
Tässä on aito mahdollisuus vaikuttaa.
Investointien vauhdittamiseksi hallitus päätti kehysriihen yhteydessä myös valmistella verohyvityksen suurille nettonollatalouteen siirtymistä tukeville teollisille investoinneille, kuten akku- ja vetyhankkeisiin sekä fossiilivapaaseen terästeollisuuteen. Alustavasti hyvityksenä voitaisiin hankekohtaisesti myöntää 20 % investoinnin kokonaismäärästä 150 miljoonaan euroon asti.
Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa sekä EU:n muuttuneissa valtiontukipolitiikan oloissa kilpailu teollisista investoinneista on kiihtynyt, ja Suomen on ehdottomasti vastattava tähän.
Olemme pitkään lobanneet tämänkaltaisen mallin puolesta, ja olen erittäin iloinen GigaVaasan ja Suomen puolesta.
Kyseisen mallin voidaan sanoa olevan optimaalinen noin 750 miljoonan euron investointien osalta, eli juuri niiden toimijoiden kokoluokkaa, joita Vaasaan havitellaan.
Joakim Strand
RKP:n kansanedustaja Vaasasta