Tupakoijien osuus suomalaisista on vähentynyt vuosien saatossa ja yhä tupakoiva aikuisväestö polttaa keskimäärin vähemmän kuin ennen. Samalla tupakoinnin lopettaminen on yleistynyt.
Tupakointi on vähentynyt ympäri yhteiskuntaa, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Helsingin yliopiston tutkijoiden uuden tutkimuksen perusteella eri koulutusryhmien välillä on yhä järjestelmällisiä eroja: matalasti koulutetut tupakoivat enemmän ja lopettavat harvemmin kuin korkeasti koulutetut.
Esimerkiksi päivittäin tupakoivien osuus on matalasti koulutetuissa suurempi ja vaikka päivittäisten savukkeiden määrä on vähentynyt, se on vähentynyt enemmän korkeasti koulutetuilla kuin matalasti koulutetuilla, sanoo THL:n erityisasiantuntija Otto Ruokolainen STT:lle.
– Myös paljon tupakoivien eli yli 15 savuketta päivittäin polttavien osuus on vähentynyt korkeasti koulutetuilla enemmän kuin matalasti koulutetuilla. Kaikki tarkastellut muuttujat osoittavat samaan suuntaan, eli vaikka tupakointi vähentyy, se vähentyy enemmän korkeasti koulutetuilla.
Joskus tupakoineista tupakoinnin lopettaneiden osuus oli puolestaan vähän koulutetuilla miehillä 35 prosenttia vuosina 1978–1988, kun vuosina 2009–2018 se oli 43 prosenttia. Korkeasti koulutetuilla miehillä osuudet olivat 41 prosenttia ja 55 prosenttia. Vastaavat osuudet vähän koulutetuilla naisilla olivat 30 prosenttia ja 46 prosenttia ja korkeasti koulutetuilla naisilla 42 prosenttia ja 62 prosenttia.
Erojen taustalla monia syitä
Koulutuksen tason ja tupakoinnin yhteys kätkee sisälleen todennäköisesti monia erilaisia yhteiskunnallisia virtauksia, sillä erot tupakoinnin yleisyydessä tulevat näkyviin jo nuoruudessa lukion ja ammattikoulun välillä.
– Tässä on taustalla monia ja varmasti myös rakenteellisia tekijöitä alkaen siitä, ketkä päätyvät lukioon ja ketkä ammattikouluun, Ruokolainen sanoo.
Mikäli terveyden eriarvoisuutta halutaan kaventaa, kannattaisi ottaa käyttöön toimia, joilla tavoitetaan myös vähemmän koulutetut tupakoijat.
– Hyvinvointialueiden olisi tärkeä ottaa tupakoinnin lopettaminen systemaattisesti puheeksi terveydenhuollon vastaanotoilla. Mitä enemmän terveydenhuollon ammattilaiset asiasta puhuvat riippumatta siitä, minkä vaivan vuoksi paikalle on tultu, sitä enemmän siitä on apua tupakoinnin lopettamisessa.
Myös vähäinen tupakointi on terveydelle haitallista. Kun entistä suurempi osa tupakoijista tupakoi aiempaa vähemmän, edellytykset lopettaa kokonaan ovat hyvät.
THL:n mukaan tupakointi aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain noin 1,3 miljardin euron menot. Tupakoinnin aiheuttamat kustannukset terveydenhuollolle ovat noin 340 miljoonaa euroa. Tupakasta vieroitus on kustannustehokasta terveydenhuollolle.
Koulutuksen taso tarkoittaa usein myös epätasa-arvoa terveydenhuoltoon pääsyssä, Ruokolainen muistuttaa. Työterveyteen on helpompaa ja nopeampaa mennä verrattuna terveyskeskukseen.
– Tämä on yksi syy, joka voi vaikuttaa eroihin tupakoinnin yleisyydessä. Tupakoinnin lopettamisen tukea tulisi tarjota kaikille tupakoijille riippumatta siitä, missä terveydenhuollon sektorissa asioi.
Tupakoinnin vähentämistavoite yhä kaukana
Suomen tupakkalain tavoitteena on, että vuonna 2030 alle viisi prosenttia väestöstä käyttää tupakka- ja nikotiinituotteita.
Siitä ollaan tällä hetkellä kaukana. Tupakkaa käyttää päivittäin noin 12 prosenttia suomalaisista aikuisista, ja kun viime vuosina yleistynyt nuuska lasketaan mukaan, nikotiinituotteita päivittäin käyttävien osuus on noin 16 prosenttia suomalaisista aikuisista.
Ruokolaisen mukaan päivittäin tupakkatuotteita käyttävien osuus suomalaisesta aikuisväestöstä on vuodesta 2010 lähtien ollut 16–19 prosentin tietämillä, eikä siinä ole havaittu viime aikoina juurikaan muutoksia.
Ruokolainen sanoo, että vuoden 2030 tavoite tulee vastaan nopeasti ja sen saavuttaminen vaatii lisätoimia. Tupakan tarjontaan tulisi kiinnittää huomiota tupakan kysynnän rajoittamisen ohella. Yksi tällainen tapa olisi esimerkiksi myyntipaikkojen systemaattinen vähentäminen.
