Tupakan tumppi on maailman yleisin roska. Tumpit, nikotiini- ja nuuskapussit eivät maadu, vaan ne hajoavat hitaasti mikromuoviksi, vapauttavat nikotiinia ja muita myrkkyjä, kuten kadmiumia ja arseenia ympäristöön.
– Tumpit ja pussit saastuttavat sekä vettä että maaperää ja vahingoittavat eläimiä ja pienempiä eliöitä. Lopulta ne päätyvät ravintoketjun kautta ihmisten ruokapöytiin, selvittää Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelujohtaja Hanna Latva-Kiskola.
Kolme viikkoa kestävä siisteyskampanja alkoi Seinäjoella maanantaina. Tällä kerralla ihmisiä herätellään huomioimaan tupakointijätteiden vaikutusta ympäristöön muutenkin kuin vain siisteyden kannalta.
Seinäjoella on satoja tavallisten roskakorien kyljessä olevia tumppiroskiksia.
– Tumpit kuuluvat niihin tai sekajätteeseen. Ei maahan.
Pitkäikäinen ja vaarallinen roska
Tupakan tumppi on maailman yleisin roska. Jopa kolme neljästä tupakoijasta heittää tumpin maahan.
Maailmanlaajuisesti ympäristöön heitetään 4,5 biljoonaa tumppia joka vuosi. Suomessa ympäristöön päätyy noin neljä miljardia tumppia vuosittain.
Rannikoitten ja kaupunkialueitten roskista jopa 30-40 prosenttia on tupakantumppeja. Tupakantumpeista kertyy vuosittain jätettä arviolta 340-680 miljoonaa kiloa. Tässä määrässä ei ole huomioitu muita tupakkajätteitä, kuten tupakkapakkauksia.
Luontoon heitetyt tumpit eivät maadu, sillä ne on tehty selluloosa-asetaatista. Selluloosa-asetaatti on muovia, jonka hajoaminenkin kestää vuosia.
Maailman terveysjärjestö WHO:n julkaiseman tutkimuksen mukaan tupakan tumppiosaan voi imeytyä tupakasta peräti 7 000 erilaista kemikaalia, joista osa on suoraan ympäristölle vaarallisia. Näistä esimerkkeinä ovat raskasmetalli, nikotiini, lyijy ja arsenikki.
