Tämän kevään ylioppilaat valmistuvat myllerryksessä olevaan maailmaan, jossa tulevaisuus on poikkeuksellisen vaikeasti ennakoitavissa. Miltä se heistä tuntuu?
– Kyllä se tulevaisuus vähän pelottaa. Omia suunnitelmia on, mutta ei voi tietää, käyvätkö ne toteen. Kyllähän se painaa mieltä, mitä kaikkialla tapahtuu ja miten itse tässä suuressa maailmassa selviää, varsinkin kun on itsenäistyminen edessä, kertoo tuore ylioppilas Moona Rautiainen Tuusniemen lukiosta Pohjois-Savosta.
Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun (HRSK) lukiosta valmistuva Anni Tammilehto kertoo, että maailman tila näkyy kyllä siinä, mitä lukion käytävillä on puhuttu.
– Mutta ihan hyvä, että koulussa voidaan niistä asioista puhua.
Tammilehdon mukaan maailman muutokset tuntuvat selvästi myös siinä, miten omia opiskeluvalintoja pohtii. Maailman digitalisoituminen jatkuu, ja tekoälytyökalut tekevät tuloaan, mikä vaikuttaa tulevaisuuden työmahdollisuuksiin.
Rautiaisen ja Tammilehdon lukiot olivat tänä keväänä kärkipaikoilla STT:n lukiovertailussa: Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun lukio isojen lukioiden sarjassa ja Tuusniemen lukio pienten lukioiden sarjassa. Lukiovertailun tulokset löytyvät jutun lopusta.
Tuttuus auttaa
Sekä Tammilehto että Rautiainen kehuvat lukioitaan siitä, että suhteellisen pienissä lukioissa opettajat ehtivät tutustua oppilaisiin hyvin. HRSK:ssa yo-tutkinnon suoritti tänä keväänä 51 kokelasta, Tuusniemen lukiossa 10.
– Opettajat tuntevat meidät ja pystyvät antamaan henkilökohtaista tukea ja apua. Se on auttanut paljon. Ja pienet ryhmäkoot, sekin auttaa. Oppitunneilla ei joudu odottamaan pitkiä aikoja. Jos ei ymmärrä jotain, opettajan on helppo tulla auttamaan, Rautiainen sanoo.
Kummankin parhaat lukiomuistot on tehty samoista aineksista: yhtäältä vanhojentanssien ja penkinpainajaisten kaltaiset lukioperinteet, toisaalta arkinen välituntien viettäminen kavereiden kanssa.
Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat
Maailman tilanne on näkynyt lukiolaisten kasvavana kiinnostuksena muun muassa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, kertoo HRSK:n rehtori Johanna Kumenius.
Kumenius on myös nähnyt sen, että opiskelijat arvostavat turvallista oppimisympäristöä. Suuri osa heidän lukiolaisistaan on käynyt myös peruskoulun HRSK:ssa, joten ryhmäläiset tuppaavat tuntemaan toisensa hyvin.
– Turvallisessa ja tutussa ympäristössä on hyvä käsitellä vaikeita asioita.
Myös Tuusniemen lukiossa maailman tila on lukiolaisten ajatuksissa, kertoo rehtori Janne Karttunen.
– Tämä ikäluokka on tosi pohdiskeleva ja rauhallinen ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut. Uskoisin tämän heijastelevan tätä myllertävää aikaa, hän sanoo.
Koulusta pysyvyyttä
Kumeniuksesta Suomen ja maailman tapahtumat tuntuvat välillä kohtuuttomilta nuorten kannalta.
– He eivät pidä siitä, että heidän harteilleen sälytetään valtion velkaa tai vastuuta tulevaisuudesta, jos ensin edelliset sukupolvet ovat tehneet ratkaisuja niin, ettei heidän etujaan ole huomioitu, hän sanoo.
Hän itse näkee koulujen tärkeäksi tehtäväksi luoda nuorille uskoa siihen, että kestävä ja turvallinen tulevaisuus on mahdollinen ja että he voivat tehdä siitä omannäköisensä.
Karttunen ajattelee, että sekä peruskoulu että lukio ovat instituutioita, jotka tuottavat turvallisuutta ja resilienssiä.
– Pyrimme olemaan vakaa ja järjestystä ylläpitävä voima. Myllerryksen aikana pitää olla jotain pysyvyyttä, ja koulu sopii minusta siihen mainiosti, hän sanoo.
Näin lukiovertailu tehtiin ja nämä ovat sen rajoitukset
– STT vertaili toisiinsa lukiopaikkansa syksyllä 2022 vastaanottaneiden sisääntulokeskiarvojen keskiarvoja sekä keväällä 2025 ylioppilastutkintonsa suorittaneiden yo-kokeiden tuloksia. Tarkastelussa oli mukana 339 lukiota.
– Vertailuun on laskettu kullekin kokelaalle keskiarvot äidinkielestä, parhaasta pitkästä aineesta ja kolmesta muusta parhaasta koetuloksesta sekä laskettu näistä koulukohtainen keskiarvo.
– Vertailun tulokset näyttävät, kuinka opiskelijoiden opintotulokset ovat muuttuneet lukion aikana. Pelkkiä ylioppilaskokeita vertailemalla kärki koostuisi lähinnä lukioista, joihin pääsee vain jo valmiiksi koulussa hyvin menestyneitä opiskelijoita korkeilla keskiarvoilla.
– Vertailusta puuttuvat lukiot, joiden lähtökeskiarvoja tai yo-tuloksia ei löydy Opetushallituksen tai ylioppilastutkintolautakunnan aineistoista.
– STT on tehnyt lukiovertailunsa syksystä 2012 lähtien.
– Suomen lukiot ovat vertailun perusteella hyvin tasalaatuisia. Tyypillisesti vertailussa keskellä oleva lukio pääsisi aivan kärjen tuntumaan tai putoaisi lähelle vertailun pohjaa, jos sen yo-keskiarvo muuttuisi puolen arvosanan verran suuntaan tai toiseen.
– STT:n lukiovertailulla on useita rajoituksia siinä, miten hyvin se kuvaa todellisia eroja lukioiden välillä:
– Eroja yläkoulujen arvostelukäytännöissä ei voi näillä lähtöaineistoilla ottaa huomioon. Yo-kokeet arvostellaan valtakunnallisesti, ja niiden tulokset ovat siten vertailukelpoisia keskenään. Yläkouluissa sen sijaan eri opettajat antavat arvosanansa itsenäisesti.
– Yo-kokeissa jaettavien korkeimpien arvosanojen määrä on rajallinen toisin kuin peruskoulun päättötodistuksissa, joten kovatasoisten opiskelijoiden yo-tuloksissa pienet erot ylikorostuvat. Lisäksi peruskouluissa on helpompi saada korkeimpia arvosanoja kuin yo-kokeissa, joten korkean sisääntulokeskiarvon lukioiden on vaikeampi pärjätä STT:n lukiovertailussa.
– Lukion keskeyttäneet tai muuten kuin kolmessa vuodessa suorittavat sekä IB-linjalla opiskelevat vaikuttavat lukionsa sisäänpääsykeskiarvoon, mutta he eivät näy vertailuvuoden yo-tulosten tutkintokeskiarvoissa.
– Pienissä lukioissa muutamakin poikkeuksellisen taitava opiskelija voi heilauttaa lukionsa yo-tulosten keskiarvoa huomattavasti ylöspäin, joten kaikkia lukioita tarkastellessa kärkisijat menevät useimmiten pienille tai keskisuurille lukioille. Suurten lukioiden on suhteessa vaikeampi pärjätä vertailussa.
Suurten lukioiden kärki (yo-tutkinnon suorittajia 51 tai yli):
1. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsinki
2. Tampereen yliopiston normaalikoulu, Tampere
3. Brändö gymnasium, Helsinki
4. Korsholms gymnasium, Mustasaari
5. Pirkkalan yhteislukio, Pirkkala
6. Nousiaisten lukio, Nousiainen
7. Otaniemen lukio, Espoo
8. Tölö gymnasium, Helsinki
9. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi
10. Muhoksen lukio, Muhos
11. Martinlaakson lukio, Vantaa
12. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, Turku
13. Katedralskolan i Åbo, Turku
14. Ressun lukio, Helsinki
15. Iisalmen lyseo, Iisalmi
16. Paimion lukio, Paimio
17. Kuusamon lukio, Kuusamo
18. Alppilan lukio, Helsinki
19. Karhulan lukio, Kotka
20. Vääksyn Yhteiskoulu, Asikkala
Pienten lukioiden kärki (yo-tutkinnon suorittajia 1-50):
1. Tuusniemen lukio, Tuusniemi
2. Ähtärin lukio, Ähtäri
3. Suomen kristillinen yhteiskoulu, Kaarina
4. Utsjoen saamelaislukio, Utsjoki
5. Helsinge gymnasium, Vantaa
6. Vieremän lukio, Vieremä
7. Sodankylän lukio, Sodankylä
8. Pudasjärven lukio, Pudasjärvi
9. Reisjärven lukio, Reisjärvi
10. Siikajoen lukio, Siikajoki
11. Rautjärven lukio, Rautjärvi
12. Ilmajoen lukio, Ilmajoki
13. Virolahden lukio, Virolahti
14. Lovisa Gymnasium, Loviisa
15. Karis-Billnäs gymnasium, Raasepori
16. Ekenäs gymnasium, Raasepori
17. Kristinestads gymnasium, Kristiinankaupunki
18. Haapaveden lukio, Haapavesi
19. Tervolan lukio, Tervola
20. Punkalaitumen lukio, Punkalaidun
