"Tuo­miois­tuin­ten riip­pu­mat­to­muu­den ja puo­lueet­to­muu­den nä­kö­kul­mas­ta on­gel­mal­lis­ta" – oi­keus­mi­nis­te­riö sel­vit­ti, pi­täi­si­kö lau­ta­mies­ten va­lin­ta­ta­paa muuttaa

Monet lausunnonantajat väläyttävät, että Tuomioistuinvirasto voisi valita lautamiehet. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen
Monet lausunnonantajat väläyttävät, että Tuomioistuinvirasto voisi valita lautamiehet. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen

Käräjäoikeuksien lautamiesten poliittinen valintatapa nähdään ongelmallisena ja valintatavan muuttamista pidetään perusteltuna. Näin voisi tiivistää lausunnot, joita annettiin oikeusministeriön arviomuistiosta, jossa selvitettiin vaihtoehtoja nykyiselle lautamiesten valintatavalle.

Nykyisin kuntien ja kaupunkien valtuustot valitsevat lautamiehet valtuuston toimikaudeksi.

– Lautamiesten avoimesti poliittinen valintatapa valinnan kuuluessa nykyisin kunnanvaltuustoille on kaiken kaikkiaan periaatteellinen ongelma, joka tulisi ratkaista, katsoo Oikeuskanslerinvirasto lausunnossaan.

Oikeuskanslerinvirasto yhtyy lausunnossaan muistiossa olevaan kantaan, jonka mukaan lautamiesten osallistuminen tuomioistuinten ratkaisutoimintaan voi haitata tuomioistuinlaitosten poliittista neutraliteettia, mitä juuri tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus ja puolueettomuus edellyttävät.

Lautamiehet osallistuvat tiettyjen rikosasioiden sekä maaoikeusasioiden ratkaisuun. Heitä voi kutsua myös maallikkotuomareiksi, sillä heillä on tuomarin valtaa. Lautamieskokoonpanossa on yleensä yksi lainoppinut puheenjohtaja ja kaksi lautamiestä.

Lautamieskokoonpanoa johtaa lainoppinut puheenjohtaja. Jos joku kokoonpanon jäsenistä on puheenjohtajan kanssa eri mieltä, ratkaisusta äänestetään.

"Politiikkaa ei tulisi välttämättä osallistaa tuomareiden valintaan lainkaan"

Valtakunnansyyttäjän toimisto on samoilla linjoilla oikeuskanslerin kanssa.

– Nykyinen valintatapa on tuomioistuinten riippumattomuuden ja puolueettomuuden näkökulmasta ongelmallinen, lausunnossa todetaan.

Oikeusasiamiehen kanslian mukaan tuomarien riippumattomuuden vahvistamisessa on kuitenkin pohjimmiltaan kyse perus- ja ihmisoikeuksien turvarakenteiden vahvistamisesta ja oikeusvaltion kestävyyden turvaamisesta.

Lautamiehiä edustava Maallikkotuomarit ry yhtyy myös kantaan, että lautamiesten valintatapaa pitäisi muuttaa. Maallikkotuomarit katsoo, että politiikka on liian suuressa osassa valinnassa vaalien jälkeen.

– Joiltain osin valinnoista on tullut tietoisuuteen myös se, että valituille henkilöille ei ole annettu tietoa tehtäväkuvasta, mikä on lautamiehen tehtävä oikeudessa. Valitut ovat luulleet, että tehtävä on tehtäväkuvaltaan samankaltainen kuin vaalien jälkeen jaetut muut lautakuntapaikat, Maallikkotuomarit ry kertoo.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia lisäksi toteaa, että kunnanvaltuusto valitsee lautamiehet puolueiden listoilta ja valitut ovat useimmiten itsekin olleet ehdolla kunnallisvaaleissa, mutta eivät ole tulleet valituksi valtuustoon.

Oikeusasiamiehen kanslia katsoo, että on modernin oikeusvaltion perusrakenteiden kannalta vaikeaa sovittaa yhteen sitä, että nämä henkilöt valvoisivat oikeudenkäyttöä käräjäoikeuksissa.

Tuomioistuinviraston tekemälle valinnalle vihreää valoa

Arviomuistiossa esiteltiin myös erilaisia tapoja, miten järjestelmää voisi muuttaa. Muutosten tekeminen ei ole kuitenkaan helppoa ja myös moniin vaihtoehtoisiin tapoihin liittyy ongelmia.

Oikeuskanslerinvirasto suhtautui varauksellisesti siihen, että lautamiestehtävästä tehtäisiin kansalaisvelvollisuus, joka voisi arvonnan tai jonkin muun sattumanvaraisen tavan kautta osua lähes kenen tahansa kohdalle.

– Tällainen kehityssuunta olisi Suomen oikeusjärjestelmässä hyvin vieras ja siihen liittyisi arviomuistiossa esille tuotuja ongelmakysymyksiä.

Sen sijaan osa lausunnonantajista piti varsin hyvänä vaihtoehtona sitä, että lautamiestehtävät tulisivat haettavaksi Tuomioistuinviraston kautta.

– Pidän tätä jopa varsin varteenotettavana vaihtoehtona. Tällöin korostuisi lautamiesten valintaprosessin eriytyminen poliittisista vaikuttimista, Oikeuskanslerinvirasto toteaa.

Valtakunnansyyttäjän toimisto kannattaa myös ajatusta siitä, että Tuomioistuinvirasto julistaa lautamiestehtävät haettavaksi ja suorittaa kelpoisuus- ja muiden vaatimusten vuoksi tehtävät taustatarkistukset.

Valtakunnansyyttäjän toimisto katsoo, että tämän jälkeen Tuomioistuinvirasto voisi suorittaa halukkaiden kesken arvonnan, jos ehdokkaita on paikkoja enemmän.

– On ilmeistä, että tämänkaltainen valintamenettely lisää merkittävästi järjestelmän kustannuksia ja edellyttää Tuomioistuinviraston lisäresursointia, lausunnossa kuitenkin muistutetaan.

Myös Maallikkotuomareiden mielestä voitaisiin pohtia, voisiko Tuomioistuinvirasto tehdä lautamiesten valinnan.

– Yksi vaihtoehto voisi olla lautamiesten valinta vasta kunnallisvaalien jälkeen. Kaupunkien ja kuntien päättäjät selvittäisivät lautamiehiksi haluavat.

Maallikkotuomareiden mukaan näin saataisiin kiinnostuneimmat ja halukkaimmat hakeutumaan tehtävään, jolloin myös heidän ammattiosaamisensa tulisi esiin.

Ajatus kansan yleisestä oikeustajusta on ongelmallinen

Lautamiesten osallistumista oikeudellisten ratkaisujen tekemiseen on usein perusteltu yhteiskunnallisesti sillä, että he edustavat kansan oikeustajua. Oikeusasiamiehen kanslia muistuttaa, että niin sanottu kansan oikeustaju vaihtelee suuresti esimerkiksi ympäristönsuojeluun, maahanmuuttoon tai huumausaineiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä.

– Kahden lautamiehen sattumanvarainen valikoituminen yksittäisen jutun ratkaisukokoonpanoon ei näin ollen voine välittää koko kansan oikeustajun ohjaavaa vaikutusta ammattituomarin ratkaisutoimintaan.

Lausunto nostaa esiin vuonna 2017 oikeusministeriön toimeksiannosta tehdyn Helsingin yliopiston tutkimuksen, jossa kansan oikeustajua yritettiin selvittää. Tutkimuksen mukaan kansalaisten käsitykset sopivasta rangaistustasosta vaihtelivat huomattavasti.

– Esimerkiksi sukupuoliyhteydestä lapsen kanssa osa tutkimukseen osallistuneista kansalaisista jätti rangaistuksen kokonaan tuomitsematta ja osa antoi teosta ehdotonta vankeutta, oikeusasiamiehen kanslian lausunnossa sanotaan.

Oikeusasiamiehen kanslia lisää, että ajatus väestön yleisestä oikeustajusta osoittautui tutkimuksessa kaiken kaikkiaan varsin ongelmalliseksi.

Lausuntokierroksella olleessa arviomuistiossa eri valintapoja ei asetettu keskinäiseen etusijajärjestykseen, vaan vain tarkasteltiin erilaisia valintatapoja.

Mainos
Ilkka-Pohjalaisen pelit

Pelaa Ilkka-Pohjalaisen digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä