Keskusrikospoliisi, syyttäjä ja puolustus kiittelevät Espoon käräjäoikeuden tuomarin tekemää harvinaista ratkaisua.
Käräjäoikeus tuomitsi yli kaksikymmentä henkilöä laajassa huumausaineiden maahantuontia ja välitystä käsitelleessä oikeudenkäynnissä kesäkuun alkupuolella.
Neljä syytettyä auttoi selvittämään omia rikoksiaan poliisin esitutkinnasta alkaen. Oikeus lievensi näiden tuomittujen rangaistuksia.
Käräjätuomari teki harvinaisen ratkaisun kirjoittamalla tuomiolauselmaan selvästi, kuinka paljon kukin tuomittu sai alennusta tuomiostaan. Näin on tiettävästi toimittu aiemmin vain muutamia kertoja.
Esimerkiksi kahdesta törkeästä huumausainerikoksesta ja avunannosta törkeään huumausainerikokseen tuomittu mies olisi saanut 10 vuoden ja 6 kuukauden vankeustuomion, mutta rangaistusta lievennettiin 7 vuoteen.
Oikeuden mukaan mies on pyrkinyt edistämään rikoksensa selvittämistä kuulustelujen alusta alkaen vapaaehtoisesti ja oma-aloitteisesti.
Samasta syystä alennettiin myös toisen miehen muun muassa törkeästä huumausainerikoksesta saamaa tuomiota, joka olisi ollut 9 vuotta ja 6 kuukautta, mutta alennuksen kanssa 6 vuotta ja 6 kuukautta.
Tapauksen syyttäjä Erkki Huhtala Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastosta pitää tuomarin ratkaisua merkittävänä edistysaskeleena viranomaistyössä.
– En ole koskaan aiemmin nähnyt tai kuullut, että tuomiossa olisi kirjoitettu auki, kuinka paljon yhteistyö vaikutti tuomioon. Yleensä alennuksen määrää voi vain arvailla.
Huhtala sanoo, että jatkossa poliisilla, syyttäjällä ja puolustuksella on näyttää konkreettisesti, kuinka paljon tuomio voi lieventyä, jos epäilty auttaa rikoksensa selvittämisessä.
– Eteenkin jengiläiset ovat yleensä sitä mieltä, että on viisasta olla kommentoimatta. Jatkossa poliisi voi näyttää tätä tuomiota epäillyille, jotka voivat pohtia, kannattaako oma rikos selvittää vai ei.
Keskusrikospoliisin järjestäytyneen rikollisuuden torjuntalinjan päällikkö Ari Karvonen sanoo, että alennuksen kirjoittaminen auki saattaa kirkastaa syytetyille paremmin sitä, minkälainen etu rikoksen selvittämisestä voi seurata.
– Me poliisissa toivoisimme, että tätä voisi harkita laajemminkin käytettäväksi.
Myös tapauksessa puolustajana toiminut asianajaja Kaarle Gummerus pitää alennuksen aukikirjoittamista erittäin hyvänä asiana. Hän sanoo, että sen pitäisi olla itsestäänselvää tuomioissa, joissa huomioidaan aikaisemmat tuomiot tai selvittämisedusta annetaan alempi rangaistus.
– Kaikilla osapuolilla olisi silloin selkeämmät edellytykset arvioida, onko rangaistus mitattu oikein.
Asianajajan mukaan lievennetyn tuomion avaaminen on erittäin harvinaista, mutta hiljalleen lisääntymään päin.
– Ainakin niin, että käräjätuomari ei välttämättä ole kirjoittanut alennusta auki tuomioon, mutta on saattanut suusanallisesti kertoa alennuksen määrän.
Selvittämisetu koskee Gummeruksen mukaan erityisesti talous- ja huumausainerikoksia, joissa oman rikoksen selvittämisestä saattaa olla merkittävää koko viranomaisprosessin kannalta.
– Myös henkirikoksissa, joissa on ilmiantanut itsensä, siitä voisi myös saada jonkinlaisen hyödyn tuomioonsa. Hyödyn saaminen ja sen määrä on kuitenkin henkirikoksissa selvästi epävarmempaa kuin huume- ja talousrikosjutuissa.
Mutta miksei alennusten aukikirjoittamisesta ole tullut jo vakiintunutta käytäntöä, jos sekä puolustus, syyttäjä että poliisi ovat sitä mieltä, että niin pitäisi tehdä?
– Se on vanha jäänne oikeuskäytännöissä. Onko sitten ollut pelkona se, että jos hirveästi avataan alennuksia, saadaan enemmän selkeitä valituksen kohteita, Gummerus sanoo.
– Jos tuomioistuin sanoo, että selvittämisetu on esimerkiksi viisi kuukautta, sitten syyttäjä voisi valittaakin, että edun pitäisi olla vain kolme kuukautta.
KRP:n Karvonen sanoo, että jotain pitää tapahtua, jos kaikki osapuolet ovat täysin yksimielisiä alennusten aukikirjoittamisesta.
– Miksei siis aina tehtäisi näin? Sitä pitää nyt miettiä.
Käräjäoikeuden puheenjohtaja, tuomion kirjoittanut käräjätuomari Outi Nokso-Koivisto sanoo, että käräjäoikeus halusi avata lievennysperusteet selvyyden vuoksi.
– Tällaisessa laajassa rikosasiassa rangaistusten perusteleminen on tärkeää erityisesti, kun osa tuomituista oli auttanut selvittämään oman rikoksensa jo esitutkinnassa ja osa ei.
Nokso-Koivisto sanoo käsitelleensä useista isoja huumejuttuja, mutta aiemmin alennusmääriä ei ole kirjoitettu tuomion perusteluihin.
– Tässä rikosasiassa oli poikkeuksellisen monta oman rikoksensa selvittämisessä auttanutta ja rangaistusten erot oli perusteltava.
Käräjätuomari sanoo ymmärtävänsä hyvin, miksi esimerkiksi poliisi on mielissään alennusmäärien perustelemisesta.
– Se helpottaa poliisin ja myös tuomioistuimen työtä, kun tutkinta helpottuu ja todistelu vähenee.
Oman rikoksensa selvittämisestä voi saada Huhtalan arvion mukaan noin 20–50 prosentin alennuksen tuomioonsa. Syyttäjä sanoo, että varsinkin huumausainerikoksissa syyttäjä ja poliisi tarvitsevat omien rikostensa selvittäjiä. Tunnustuksilla saadaan yleensä näyttöä myös muita henkilöitä vastaan.
– Täytyy muistaa, että nyt ei ole kyse vasikoinnista. Emme edellytä syyttäjinä sitä, että syytetyt kertovat, mitä muut tekivät. Riittää, että kertoo, mitä itse teki.
Muiden käräyttäminen ei käy lievennysperusteeksi tuomioissa, sillä Suomessa ei ole käytössä niin sanottua vasikointilakia.
Vasikointilaki on voimassa esimerkiksi Virossa. Huhtala suhtautuu varauksella ajatukseen, että laki otettaisiin käyttöön Suomessakin.
– Se vaatisi sitten laajempaa kriminaalipoliittista keskustelua. Vasikointilaissa on riskejä, kuten se, että kuinka luotettavia nämä ilmiannot olisivat.
Huumevyyhdin käsittely jatkuu seuraavaksi hovioikeudessa.
Fakta: Rikoksensa selvittäminen
Rikoslain 6 luvun 6 pykälän mukaan rangaistusta voidaan lieventää, jos tekijä on pyrkinyt edistämään rikoksensa selvittämistä.
Rikoksensa selvittäminen voi syyttäjän mukaan lieventää tuomiota 20–50 prosenttia.
Muiden käräyttäminen ei ole lievennysperuste.
Lievennyksen määrää ei ole tapana kirjoittaa tuomioihin. Espoon käräjäoikeus teki harvinaisen ratkaisun kesäkuussa ja kirjoitti auki, kuinka paljon rikoksensa selvittäneet saivat alennusta tuomioistaan laajassa huumausainevyyhdissä.
Syyteneuvottelu, jota ei voi soveltaa esimerkiksi vakaviin huumerikoksiin, tuli voimaan Suomessa vuoden alussa. Syyttäjä ja epäilty voivat sopia rangaistuksen lieventämisestä tunnustamista vastaan. Tällöin lievennyksen määrä pitää aina kirjoittaa auki tuomioon.
Syyteneuvottelua voi soveltaa rikoksiin, joissa maksimirangaistus on 6 vuotta. Sitä ei voi käyttää henkeen tai terveyteen kohdistuvissa rikoksissa.
JUHA VAINIO/LÄNNEN MEDIA