Pisa 2025 -tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten osaaminen jatkaa laskuaan. Suomalaiset pärjäävät kuitenkin edelleen OECD-maiden keskitasoa paremmin. Tuoreimman Pisa-tutkimuksen tulokset julkaistiin tänään.
Pisa-tutkimuksissa selvitetään 15-vuotiaiden nuorten osaamista. Tutkimukseen osallistui tällä kertaa 91 maata tai aluetta. Painopisteenä oli luonnontieteellinen osaaminen, johon syvennyttiin aiemmin vuosien 2006 ja 2015 tutkimuksissa.
Yhdeksän Suomea parempia luonnontieteissä
Suomalaisnuorten luonnontieteiden osaamisen keskiarvo oli 504 pistettä. Se oli selvästi parempi kuin OECD-maiden 482 pisteen keskiarvo.
Luonnontieteissä Suomea tilastollisesti merkitsevästi paremmin menestyi yhdeksän maata tai aluetta. Kärkiviisikoksi ylsivät erilaiset Aasian maat tai alueet, kun taas Euroopasta parhaiten menestyi Viro 527 pisteellä.
Luonnontieteiden osaamistulokset ovat heikentyneet suuresti niistä tutkimuskierroksista, jolloin niitä viimeksi painotettiin. Suomen pistemäärä on laskenut 59 pisteellä vuodesta 2006 ja 26 pisteellä vuodesta 2015.
OECD-maiden keskiarvo on laskenut maltillisemmin. Se oli nyt 11 pistettä vuoden 2006 tulosta ja seitsemän pistettä vuoden 2015 tulosta matalampi.
Lukutaito ja matematiikka heikkenevät
Sekä lukutaidon että matematiikan osaamisen keskiarvot ovat laskeneet Pisa-tutkimuksissa laajasti. Edelliseen tutkimuskierrokseen verrattuna lukutaidon keskiarvo heikentyi Pisa 2025 -tuloksissa peräti 43 maassa ja parani vain yhdeksässä.
Suomalaisnuorilla lukutaidon tulos heikkeni 16 pisteellä eli saman verran kuin OECD-maissa keskimäärin. Tulos pysyi OECD-maiden keskiarvoa parempana, ja Suomen edelle sijoittui tilastollisesti merkitsevästi 14 maata.
Matematiikassa OECD-maiden keskiarvo oli edellisestä tutkimuskierroksesta heikentynyt kahdeksalla pisteellä. 19 maata menestyi nyt matematiikassa Suomea tilastollisesti merkitsevästi paremmin.
Tutkimuksen vaihtuvana innovatiivisena arviointialueena oli tällä kertaa digitaalinen oppiminen. Se jakautui ohjelmoinnilliseen ongelmanratkaisuun ja oppimisen itsesäätelyyn.
Suomalaisnuoret menestyivät ohjelmoinnillisessa ongelmanratkaisussa OECD-maiden keskitasoa paremmin. Oppimisen itsesäätelyä koskevat tulokset raportoidaan myöhemmin.
Parhaita vähemmän, heikoimpia enemmän
Pisa-tulosten heikkenemiseen vaikuttaa suuresti nuorten osaamiserojen kasvaminen.
Kaikilla arviointialueilla parhaiten menestyvien oppilaiden osuus on vähentynyt, kun taas heikoimmin suoriutuvien osuus on kasvanut. Suomessa erot ovat kasvaneet voimakkaammin kuin OECD-maissa keskimäärin.
– Vaikka oppimistuloksissa on ollut näkyvissä tason heikkeneminen ja oppilaiden välisten osaamiserojen kasvu, Suomi menestyy kuitenkin kansainvälisesti verrattuna edelleen hyvin. Suomalaisoppilaat uskovat myös voivansa vaikuttaa omiin mahdollisuuksiinsa menestyä, opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sanoo tiedotteessa.
Adlercreutzin mukaan oppimistulosten tason heikkeneminen on otettava vakavasti. Hän uskoo, että kuluvalla hallituskaudella toteutettu perusopetuksen kehityshanke vahvistaa oppimista ja osaamista.
