– Se, että suljetaan ulos perheestä on tosi kipeä paikka.
Hyvillä perhesuhteilla on merkittävä vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Ongelmat perhesuhteissa aiheuttavat harmitusta ja pahaa oloa. Tämän tietää myös Tuula, joka on sen omakohtaisesti kokenut. Nimi on muutettu tilanteen arkaluontoisuuden takia.
Tuulalla on ongelmallinen suhde lapsensa vaimon, eli miniänsä kanssa.
– Miniä on saanut tilanteen näyttämään sellaiselta, että minä en hyväksy häntä. Ja se ei pidä paikkaansa.
Tilanne on aiheuttanut kitkaa myös äidin ja lapsen välille. Tuula on yrittänyt keskustella lapsensa kanssa tilanteesta ja kertoa, ettei hänellä ole mitään miniää vastaan. Yhteisymmärrykseen ei kuitenkaan olla päästy.
– Meille tuli ihan oikea riita asiasta.
Tilanne tuntuu pahalta
Tuula on tilanteesta harmissaan ja kokee, ettei hänen tunteitaan huomioida.
– Ei vähääkään ajatella miltä meistä vanhemmista tuntuu. Haetaan sellaista, että toisella olisi tosi paha olla.
Tilanne on paljon Tuulan mielessä.
– Illalla kun pään painaa tyynyyn niin alkaa päässä pyörimään. Tuntuu tosi pahalta. Joka ilta tekisi mieli itkeä.
Perheelle on syntynyt myös lapsi, joka on Tuulan ensimmäinen lapsenlapsi.
– Ei olla käsketty katsomaan tai tuotu vauvaa näytille. Ei minkäänlaista yhteyttä pidetä. Tilanne on aivan hirveä.
Muiden pienten lasten näkeminen riipaisee ja muistuttaa Tuulaa joka kerta hänen omasta tilanteestaan.
– Minullakin kasvaa ensimmäinen lapsenlapsi, mutta en saa häntä nähdä. Ristiäisiinkään ei tullut kutsua. Lehdestä saa katsoa minkä niminen lapsenlapsi minulla on.
Tuula viittaa myös Ilkka-Pohjalaisessa julkaistuun juttuun, jossa Aki Kangasmäki kertoi perheen ja lapsenlapsen merkityksen kasvaneen entisestään sydänkohtauksen jälkeen.
– Pieni lapsi on se, joka tuo iloa elämään. Aivan tuli tippa linssiin, kun ajattelin että minulta on karsittu tuo ilo.
Syy välirikkoon on mysteeri
Tuula on yrittänyt pohtia syitä tilanteelle. Hän on kysynyt lapseltaan ja miniältään, mistä haluttomuus yhteydenpitoon johtuu. Selkeää vastausta tai syytä tilanteelle hän ei ole saanut.
– Ainahan asioihin on joku syy mistä ne lähtevät. En kyllä tiedä mistä tämä on voinut lähteä. Tuntuu, että tilanne on tehty tyhjästä. Minulle ei ole tullut selväksi, mitä olisin voinut sanoa väärin.
Tuula on voinut vain arvailla ongelmien syntyperää ja yrittää elää asian kanssa.
– Olen yrittänyt ajatella, että se on heidän valintansa. Jos lapseni on tilanteeseen tyytyväinen, niin silloin pitää minunkin olla. Mutta ikävältä se tuntuu, Tuula harmittelee.
Parempaa tulevaisuuden suuntaa voi vain toivoa.
– Odottavalla kannalla olen. Jos annetaan yhtään vihreää valoa, niin en minä ainakaan riitelemään ala. Mutta en voi sinne väkisinkään tunkeutua, Tuula toteaa.
Vaikea tilanne on aiheuttanut myös häpeää. Lapsen synnyttyä ihmiset kysyivät Tuulalta, onko hän käynyt katsomassa uutta perheenjäsentä.
– Sano siinä nyt sitten, että en ole käynyt.
Ongelmallisia suhteita on
Yksilö- ja pariterapeutti Jouni Pölönen Mehiläisestä kertoo, että läheisillä ihmissuhteilla on iso merkitys ihmisen kokonaishyvinvoinnin kannalta.
– Etenkin, jos tällaisessa suhteessa on kitkaa. Tarvetta ei voida syrjäyttää uskottelemalla, ettei lähipiirin muodostamalla verkostolla olisi merkitystä.
Pölösen mukaan ongelmia anoppien ja miniöiden välisissä suhteissa esiintyy kyllä, eikä kyse suinkaan ole marginaali-ilmiöstä. Asetelma on ollut läsnä jo useiden sukupolvien kohdalla. Vaikka yhteiskuntarakenne on vuosien saatossa muuttunut, ilmiö elää edelleen.
Anopin ja miniän välinen suhde voi alkaa mennä pieleen esimerkiksi, jos anopin lapsi asettuu vetäytyjän rooliin ja antaa äidilleen liikaa tilaa. Tällöin äiti-lapsi -asetelma säilyy liian voimakkaana.
– Miniä voi kokea ulkopuolisuuden tunnetta, kun puoliso myötäilee liikaa äitiään ja asettuu tämän puolelle väärässä tilanteessa, vaikka rooli kuuluisi enemmänkin kumppanille, Pölönen avaa.
Hankaluuksia suhteeseen voivat aiheuttaa myös sukupolvien väliset näkemyserot tai erilaisten perhekulttuurien törmäys. Puolisoilla voi olla keskenään erilainen käsitys siitä, kuinka tiivisti omaan perheeseen ollaan yhteydessä. Osa voi kokea esimerkiksi ystävyyssuhteet tärkeämmiksi.
Tulehtuneita suhteita tulisi lähteä selvittämään suoraan anopin tai miniän kanssa. Jos tämä ei tuota tulosta, välien selvittelyä voi edistää anopin lapsi eli miniän puoliso.
– Se rooli on ihan keskeinen. Hänen tulisi ymmärtää kokonaistilanne ja toimia oikeudenmukaisesti molempiin suuntiin, Pölönen toteaa.
Lapset ovat arka aihe
Erityisen herkästi välejä tulehduttava asia on lapset, eli anoppien lastenlapset. Liian tiivis yhteydenpito anoppiin voi johtaa siihen, että hänen suunnaltaan aletaan herkästi antamaan neuvoja. Tämä luo helposti kitkaa.
Kolikolla on kuitenkin kääntöpuoli ja ongelmat voivat lähteä yhtä lailla myös miniän suunnalta.
– Ei tietystikään ole hyvä asia, jos anopilla ei ole omaa roolia perheessä. Pahimmillaan riittävää yhteyttä lapsenlapsiin ei muodostu, ja anoppi suljetaan perheen ulkopuolelle.
Maailma on muuttunut, mutta tarvetta avulle lastenhoidossa tarvitaan siinä missä ennenkin.
– Jos pari haluaa itselleen aikaa, on aika harvinaista, että esimerkiksi ystävät huolehtisivat lapsista viikonlopun tai pidemmänkin aikaa. Vaikea keksiä kuka se isovanhemmat korvaava taho olisi, ehkä jotkut muut lähisukulaiset, Pölönen pohtii.
Pölönen tunnistaa myös asian arkuuden ja häpeän kokemisen aiheeseen liittyen.
– Kun ystävät ja tuttavat kertovat vaikkapa hoidettavista lapsista, tulee vertailua. Tulee helposti alemmuuden tunne, kun miettii, miksei itsellä ole samanlaista mahdollisuutta.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 20.7.2023.
