Afrikkalaisen sikaruton leviäminen Ruotsiin näkyy kansalaisille länsirannikon satamissa ja matkustajalaivoissa.
Näin kertoo Ruokaviraston Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu.
Eläintautilain mukaan matkustajalaivoilla on velvoite informoida eläintautiuhista.
Länsirannikon satamille on kerrottu tilanteen muuttumisesta. Kiviruusun mukaan viestinnän suunnittelussa hyödynnetään materiaalia, jota on käytetty aiemmin Viroon suuntautuvilla laivoilla.
Tiedottaminen näkyy erilaisina kyltteinä, infotauluina ja bannereina.
– Rajoitusalueelta ei saa tuoda villisian lihaa tai siitä valmistettuja tuotteita.
– Villisikamakkaroita ei saisi siltä alueelta tuoda, eikä mitään omaa saalista, sanoo Kiviruusu.
Varsinaisia säännönmukaisia tarkastuksia EU:n sisämarkkinasatamissa ei matkustajille tehdä.
– Tullilla on toki käytössä ruokakoiria, jotka on koulutettu tunnistamaan eläinperäisiä elintarvikkeita.
– Itärajalla valvonta on tietysti ihan eri lailla järjestetty.
Onko ihan matkustajien varassa, ettei kukaan tuo länsirajan yli esimerkiksi villisikamakkaroita?
– Kyllä se pitkälti on. Siksi informaatiota pyritään lisäämään. En ehkä pitäisi villisikamakkaraa suurimpana riskinä Ruotsin suunnasta, mutta metsästysmatkoja sinne tehdään käsittääkseni paljon.
Ruotsissa alue, jolla afrikkalaista sikaruttoa on esiintynyt, on toistaiseksi suhteellisen pieni. Fagerstan tartunnasta noin 150 kilometrin päässä Tukholmasta uutisoitiin viime viikolla.
– En pidä mahdottomana, että alue tuosta vielä laajenee, kun asiaa saadaan tutkittua.
Afrikkalainen sikarutto levinnyt laajalle Baltian maissa
Metsästysmatkat voivat olla riski laajemmallakin alueella.
Kiviruusun mukaan Ruotsiin metsästysmatkoja tekeviä henkilöitä on pyritty tavoittamaan.
– Usein kyse on henkilökohtaisten suhteiden avulla tehtävistä matkoista, joten osaa voi vaikea tavoittaa.
– Jos on ollut Ruotsissa metsästysmatkalla, varusteet on puhdistettava huolellisesti. Näin ei aiheuteta riskiä, että virus leviää Suomeen.
Eläintautivarautumista erilaisten eläintautien, kuten sikaruton varalta on tehty vuosikymmeniä. Varautuminen afrikkalaiseen sikaruttoon on ollut korkealla vuodesta 2014 asti, jolloin tauti levisi voimakkaasti Baltian maissa.
– Tehostettua valmiutta on pidetty yllä siitä asti. Olennaista muutosta tähän ei Ruotsi ole tuonut.
Aiemmin uhka on tullut enemmän itärajan yli ja Baltiasta. Nyt uhalla on uusi suunta, kun tartunta voisi tulla lännestäkin.
– Kyllähän se siinä mielessä lisää riskiä, että tauti tulee myös Suomeen, Kiviruusu miettii.
