EU antaa Ukrainalle sotilaallista tukea, mutta ennen kaikkea siviilipuolen tukea. Sotilaallisesta tuesta Ukrainalle kesän eurovaaleissa valittava parlamentti ei päätä, mutta se voi toimia Ukrainan tukemiseksi sen puolustautuessa Venäjää vastaan.
– Tämän tyyppisissä aloitteissa parlamentilla on tietty rooli, ja ennen kaikkea komissiolla, joka sitten valmistelee nämä esitykset, sanoo Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen.
EU-maiden johtajat tekevät ehdotuksen komission puheenjohtajasta Euroopan parlamentin vaalien tuloksiin perustuen. Nykyinen puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ilmoittanut pyrkivänsä toiselle kaudelle.
– Jos parlamentin kokoonpano muuttuisi radikaalisti toiseen suuntaan, niin kyllä sillä voisi olla vaikutuksia myös Ukraina-tuen jatkuvuuden kannalta varsinkin pidemmällä tähtäimellä.
Kansainvälisen ECFR-ajatuspajan ennusteen mukaan vaaleissa tapahtuisi siirtymä oikealle, eli populistiset oikeistopuolueet voittaisivat paikkoja ja keskustavasemmistolaiset ja vihreät puolueet menettäisivät paikkoja. Käänteellä nähdään olevan merkitystä etenkin ilmastopolitiikkaan.
Enemmistön tulevasta europarlamentista ennustetaan olevan Ukrainan tuen kannalla. Kuitenkin myötämielisemmin Venäjään suhtautuvia meppejä ennustetaan olevan nykyistä enemmän etenkin identiteetti ja demokratia -ryhmässä sekä sitoutumattomien jäsenten joukossa.
Tällä hetkellä identiteetti ja demokratia -ryhmään ei kuulu Suomen meppejä. Suomen perussuomalaiset olivat ryhmässä vuosina 2019–2023.
Perussuomalaisten äänenkannattaja Suomen Uutiset kirjoitti huhtikuussa ryhmän vaihtoa koskevassa uutisessa, että "Venäjän aloittaman brutaalin hyökkäyssodan aiheuttama Suomen turvallisuuspoliittisen tilanteen radikaali muutos on vaatinut myös perussuomalaisilta kansainvälisten yhteistyöverkostojen uudelleentarkastelua".
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela painottaa, ettei oikeistopopulistisia puolueita voi käsitellä yhtenä kokonaisuutena.
– Esimerkiksi pohjoismaiset kansallismieliset puolueet kuten perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit ovat vahvasti sitoutuneet niin länteen kuin Ukrainan tukemiseenkin. Sen sijaan esimerkiksi Vaihtoehto Saksalle (AfD) on taantunut eurokriittisestä puolueesta Putinin pillin mukaan tanssivaksi toimijaksi, sanoi Koskela tiedotteessaan keskiviikkona.
Pakotteiden tiukkuus voi jakaa ehdokkaita
Suomalaisia puolueita Ukrainan puolustamiseen liittyvät asiat eivät juuri jaa ja Suomessa ajatellaan myös, että EU voisi tehdä enemmän Ukrainan tukemiseksi, arvioi Miettinen.
– Mutta sitten mitä tulee näihin konkreettisiin aloitteisiin, niin totta kai siinä on jonkin verran eroa ehdokkaiden välillä, että kuka edustaa myös sellaista ajattelua, jossa aidosti mietitään uudenlaisia rahoituskeinoja tai sääntömuutoksia, joilla EU:n omaa toimintakykyä saataisiin lisättyä.
Eroja voi muodostua esimerkiksi siinä, että haluaako ehdokas, että EU lähtisi investoimaan voimallisemmin esimerkiksi puolustusvälineteollisuuteen. Miettisen mukaan tällä on merkitystä.
Myös pakotepolitiikan tiukkuus voi jakaa ehdokkaita, vaikka Venäjään kohdistuvilla taloudellisilla pakotteilla sinänsä onkin voimakas tuki.
– Se, että miten isona ongelmana esimerkiksi tämä pakotteiden kiertäminen nähdään, niin kyllä siinä varmasti jonkinlaisia sävyeroja vähintäänkin on sitten ehdokkaiden välillä.
Miettisen mukaan yksittäinen ehdokas voi vaikuttaa näihin aloitteisiin ennen kaikkea toimimalla oman ryhmänsä sisällä.
Unkarista tulee puheenjohtaja
Siviilipuolella hyväksyttiin juuri 50 miljardin euron Ukraina-tukipaketti, joka on jaksotettu neljälle vuodelle.
Tämäntapaisissa päätöksissä yksittäisillä jäsenmailla on mahdollisuuksia lyödä kapuloita rattaisiin.
– Eli kun on sellaisia päätöksiä, kuten vaikka budjettipäätökset, joissa vaaditaan yksimielisyyttä, niin useimmiten ne ovat olleet nimenomaan yksittäiset jäsenvaltiot, kuten Unkari, jotka ovat lyöneet kapuloita rattaisiin.
Seuraavan parlamenttikauden aikana on määrä neuvotella EU:n seitsenvuotisesta rahoituskehyksestä. Toinen kysymys on laajentuminen.
– Varmasti tätä rahankäyttöä on tarkoitus kytkeä näihin reformeihin, joita Ukrainalta vaaditaan osana tätä jäsenyysprosessia.
Heinäkuun alussa Unkarista tulee EU:n jäsenmaiden neuvoston puheenjohtaja.
Ukrainan tukemista enemmän europarlamenttivaalit vaikuttavat Miettisen mukaan ilmastopolitiikkaan, kauppapolitiikkaan ja esimerkiksi siihen, miten EU suhtautuu suurvaltakilpailuun esimerkiksi lisäämällä tai tukemalla investointeja.
Puolet nykyisistä mepeistä ei ole ehdolla
Moni nykyisistä europarlamentin suomalaismepeistä ei ole ehdolla eurovaaleissa, jotka pidetään kesäkuun alussa.
Kokoomuksen europarlamentaarikoista Petri Sarvamaa ei jatka, mutta Sirpa Pietikäinen hakee viidettä ja Henna Virkkunen kolmatta kauttaan parlamentissa. Puolueen kansanedustajista ehdolle ovat asettuneet Susanne Päivärinta, Ville Kaunisto ja Aura Salla.
Vihreiden pitkäaikainen meppi Heidi Hautala on kertonut, ettei ole ehdolla. Brexitin myötä Suomi sai lisäpaikan, jonka myötä Alviina Alametsä (vihr.) nousi parlamenttiin vuonna 2020. Hän ei hae jatkokautta. Vihreiden nykyisistä mepeistä ehdolla on Ville Niinistö. Tunnetuimpia ehdolle asettuneita ovat vihreiden kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne sekä kansanedustaja Maria Ohisalo.
SDP:n Miapetra Kumpula-Natri valittiin eduskuntaan viime vuonna. Hän kertoi aloittavansa eduskunnassa parlamentin kauden loppumisen jälkeen. Eero Heinäluoma haluaa jatkaa EU-parlamentissa. Ehdolle on asettunut esimerkiksi kansanedustaja Ville Merinen.
Ehdolla tukku perussuomalaisia kansanedustajia
Keskustan mepeistä Mauri Pekkarinen ei asetu ehdolle ja Elsi Katainen asettuu. Ehdolla ovat muun muassa kansanedustajat Katri Kulmuni ja Mika Lintilä.
Perussuomalaisten mepeistä Teuvo Hakkarainen ei ole kommentoinut jatkohalujaan. Pirkko Ruohonen-Lernerillä on käynnissä harkinta asian suhteen. Perussuomalaisista parlamenttiin hakee laaja kansanedustajakaarti: ehdolla ovat Sebastian Tynkkynen, Vilhelm Junnila, Mauri Peltokangas, Sanna Antikainen ja Ari Koponen.
Vasemmistoliiton ainoa meppi Silvia Modig ei halua jatkaa parlamentissa toista kautta. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoi keskiviikkona Suomen Kuvalehdelle, että pohtii ehdokkuuttaan eurovaaleissa. Puolue ei ole vielä asettanut ehdolle esimerkiksi kansanedustajia tai muita valtakunnallisesti tunnettuja nimiä.
RKP:n nykyinen europarlamentaarikko Nils Torvalds ei aio hakea jatkokautta. RKP:n paikkaa lähtevät puolustamaan puolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ja kansanedustaja Eva Biaudet.
Tulevalla kaudella Suomella on parlamentissa yksi paikka aiempaa enemmän.
