Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump käynnisti toisen presidentinkautensa nöyristelemättömällä ja suorastaan messiaanisella palopuheella, jossa hän maalasi itsestään kuvan lähes Jumalan valitsemana kansakunnan uuden kulta-ajan tuojana, arvioi retoriikan asiantuntija.
– Se, miten Trump kehysti itsensä lähes Jumalan valituksi yhdistettynä kultakauden tuloon, vaikutti tutulta. Rooman keisari Augustushan julisti kultakauden, ja Augustushan esitti itsensä jumalallisena olentona, sanoo puhetaidon kouluttaja ja kirjailija Juhana Torkki.
Ajanlaskun alun tienoilla vallassa ollut Augustus oli Rooman ensimmäinen keisari, joka pani lopullisen pisteen tasavallalle ja aloitti Rooman keisariajan.
Torkin mukaan Augustuksen retoriikkaa heijasti myös Trumpin sanoma, että hän haluaa jäädä historiaan rauhantuojana. Augustus julisti valtakaudellaan maailmaan "roomalaisen rauhan" (Pax Romana).
Itsevaltiaiden retoriikkaa
Sekä Trumpin uudessa että kahdeksan vuoden takaisessa virkaanastujaispuheessa kuultiin Torkin mukaan myös populistista, korruptoituneeksi väitetyn eliitin vastaista retoriikkaa. Sellainen oli ominaista Julius Caesarille, joka niin ikään luetaan yhdeksi Rooman tasavallan arkunkantajista.
– Hänhän naulasi sen viimeisen naulan tasavallan arkkuun. -- Traaginen puoli on se, että Caesar ja Augustus rakensivat Roomaan itsevallan ja autoritaarisen vallan tällä retoriikalla.
Torkin mukaan moni itsevaltias kautta historian on ratsastanut retoriikalla, jonka mukaan he ovat kansan asialla ja eliittiä vastaan.
Trump piti virkaanastujaispuheen nyt toisen kerran poliittisella urallaan. Kun hän kahdeksan vuotta sitten tammikuussa 2017 astui puhujanpönttöön, yhdysvaltalaisyleisölle maalattiin poikkeuksellisen synkkä kuva maan tilasta. Trump puhui muun muassa suurkaupunkien rikollisuudesta "Amerikan verilöylynä".
Sekä virkaanastujaispuheessaan että sen aattona Trump vakuutti tuovansa päätökseen "Amerikan alamäen".
– Esirippu laskeutuu neljälle pitkälle vuodelle Amerikan alamäkeä, ja aloitamme uuden Amerikan voiman ja kukoistuksen päivän. Ryhdyn historiallisen nopeisiin ja voimakkaisiin toimiin korjatakseni kaikki kriisit, joita maamme kohtaa, Trump sanoi.
Juhana Torkki on kirjoittanut retoriikasta ja puhetaidosta muun muassa Puhevalta- ja Tarinan valta -kirjat, joissa jo antiikin Kreikan aikaan tunnettuja retoriikan ja tarinankerronnan keinoja opetetaan nykyajan esimerkkien kautta. Vaikka Trump eroaakin puhujana perinteisestä poliitikosta, myös hänen retoriset keinonsa ovat ikivanhoja, Torkki sanoo.
Tyylilajina kampanjapuhe
Trumpin virkaanastujaispuhe oli puhdas kampanjapuhe, arvioi puolestaan tutkija ja Yhdysvaltain asiantuntija, SDP:n kansanedustaja Jani Kokko. Virkaanastujaispuheen perinteisiä elementtejä oli hänen mukaansa hyvin vaikea löytää.
– Jos ajatellaan, että perinteisesti virkaanastujaispuheessa pitäisi olla jatkuvuuden ja yhtenäisyyden osoittamista, ja että niitä poliittisia linjauksia ei käydä läpi yksityiskohtaisesti, vaan lähinnä teemoina. Tässä lähestulkoon kaikki sellaiset unohdettiin, Kokko sanoo STT:lle.
Trump toi esiin vaalikampanjassaan lupaamiaan asioita ja puhui vahvasti omille kannattajilleen mainitsemalla esimerkiksi laittomien siirtolaisten karkottamiset ja Meksikonlahden nimeämisen uudelleen Amerikanlahdeksi.
Kokon mukaan erityisen poikkeuksellista oli maininta kesän salamurhayrityksestä ja näkemys siitä, että Jumala pelasti hänet tehdäkseen Amerikasta jälleen suuren.
– Tämä yllätti jopa minut. Oletin, että hän saattaa jotain salamurhayrityksestä sanoa, mutta että näin suuresti, että hän asettaa itsensä Jumalan valitsemaksi johtamaan kansakuntaa. Tämä on aika poikkeuksellista jopa Yhdysvaltain uskonnollispoliittisessa ilmapiirissä. Kukaan ei ole eläessään asettanut itseään tällaiseen asemaan, Kokko sanoo.
Esimerkkinä Kokko mainitsee 1980-luvulla hallinneen republikaanipresidentti Ronald Reaganin, joka ei salamurhayrityksen kohteeksi jouduttuaan puhunut tällaista, vaikka oli Trumpia uskonnollisempi ihminen.
– Minulle tuli ensimmäisenä mieleen tästä eräs eurooppalainen johtaja, joka suursodan viimeisinä päivinä joutui murhayrityksen kohteeksi ja katsoi, että kaitselmus on pelastanut hänet, Kokko sanoo.
Puhe oli poikkeuksellisen pitkä
Kokon mukaan noin puoli tuntia kestänyt puhe oli myös poikkeuksellisen pitkä.
Trumpin vaaliteemoista yksityiskohtaisia mainintoja olivat esimerkiksi energiapolitiikka ja tullit. Mielenkiintoista Kokon mukaan oli se, että sananvapaus ja mielipiteenvapaus nostettiin vielä entistä suurempaan arvoon.
– Hän suoraan viittasi siihen, että somejättien valtaa ja erilaisia alustoja ei tulla sensuroimaan. Yhdysvalloissa astutaan vielä entistä rajoittamattoman sananvapauden aikaan, jos sitä nyt edes aikaisemminkaan on juurikaan rajoitettu.
Muutamaan otteeseen Trump puhui virkaanastujaisten henkeen yhtenäisyydestä, mutta lopulta päätyi puhumaan itsestään.
– "Yhtenäisenä voimme voittaa", mutta sitten se meni heti siihen, että "minä tulen johdattamaan teidät paremmalle aikakaudelle Yhdysvalloissa", Kokko mainitsee.
Puheen lopussa nostettiin esille Yhdysvaltojen tarina lännen valloituksesta, orjuudesta ja yhteiskunnan rakentamisesta.
– Siinä oli kyllä sellaista hyvin perinteistä amerikkalaista retoriikkaa, mutta muutoin tämä oli aika vahvasti vaalipuhe, luonnehtii Kokko.