Pelottaako Donald Trump? Kun pelottaa, kenet kannattaa kutsua apuun?
Vastaus voisi olla elokuvan haamujengi Ghostbusters, mutta vielä paremmin Trump-paniikkia torjuu Charles-Louis de Secondat, La Brèden ja Montesquieun paroni. Hän juuri on paras tae, ettei presidentti Trumpista tule Yhdysvaltojen ja maailman sekopäistä diktaattoria.
Sivistyneissä keskusteluissa paroni Montesquieun nimeä on toisteltu kuin mantraa sen jälkeen, kun Trump päihitti Hillary Clintonin. Trumpin oikkuja pelkääviä rauhoittaa vakaa usko, että 1700-luvun ranskalainen aatelismies onnistuu siinä, missä Clinton hyytyi loppusuoralle.
Paroni pysäyttää Trumpin.
Ranskalainen valistusfilosofi pitää Trumpin aisoissa haudan takaa, ajatuksen voimalla.
Montesquieu kirjoitti: hallitusvalta on järjestettävä siten, ettei yhdenkään ihmisen tarvitse pelätä toista. Vuonna 1748 hän julkaisi pääteoksensa De l´esprit des lois (Lakien henki). Kuuluisin osa kirjaa on oppi vallan kolmijaosta.
Kuningasajatus on, että jos yhteiskunnassa valta jaetaan eikä kukaan yksin saa käyttää sitä pidäkkeettä, kansalaisten ei tarvitse pelätä hallitsijoiden sekaantuvan arvaamattomasti heidän elämäänsä.
Montesquieun oppi on länsimaisen demokratian perusta.
Miten Suomessa? Eduskunta käyttää valtaa säätämällä lakeja. Hallitus toteuttaa lakeja eli käyttää toimeenpanovaltaa. Kolmas valta on oikeuslaitos, jonka pitää olla riippumaton kahdesta muusta. Vallankäyttäjät valvovat ja hillitsevät toisiaan.
Suomen pääministerit ovat sitä manailleet, mutta hyväkään uudistus ei meillä etene ilman vihreää valoa perustuslain tulkitsijoilta. Sekin on Montesquieun ansiota.
Paronin opit olivat oikeaan aikaan suosittuja Euroopan lisäksi Yhdysvalloissa. Kun James Madison kirjoitti Yhdysvaltojen vuoden 1789 perustuslakia, Montesquieun filosofia oli kaikkien huulilla.
Yhdysvaltojen perustuslaki takaa yhä tänäänkin voimakkaasti vallan kolmijaon.
Presidentti johtaa hallitusta. Häntä rajoittaa kongressi ja valvoo korkein oikeus. Korkein oikeus käyttää tuomiovaltaa. Tuomareita on yhdeksän ja tehtävä elinikäinen. Presidentti saa nimittää tuomarin tai pari kautensa aikana, mutta ei koskaan kaikkia. Se hidastaa sopivasti tuittupäitä.
Amerikkalainen termi vallanjaolle on checks and balances. Se on voimien ja vastavoimien, toisiaan ruodussa pitävien vallankäyttäjien järjestelmä. Liittovaltion presidenttiä pidättelee lisäksi osavaltioiden voimakas itsehallinto.
Trump voi unelmoida itsevaltiudesta, mutta perustuslakiin paalutettu ranskalaisen paronin ajatus tekee hänestä presidentin muiden joukossa. Vapaan maailman johtajalla on vastassaan monta vänkääjää. Merci beaucoup paronille siitä.
Matti Posio
Kirjoittaja on Lännen Median yhteistuotannon päätoimittaja.