Republikaanipuolueen ensimmäinen esivaalien väittelytilaisuus käydään torstain vastaisena yönä Yhdysvalloissa erikoisissa olosuhteissa.
Republikaanien riveistä presidentiksi pyrkivien kannatusmittauksia johtaa entinen presidentti Donald Trump, joka lähtee kisaan kahden virkarikossyytteen ja neljän muun rikossyytteen saattelemana. Rikossyytteet sisältävät yli 90 syytekohtaa. Trump on lisäksi kieltäytynyt osallistumasta esivaalien väittelyihin.
Pohjois-Amerikan tutkimuksen professorin mukaan vastaavaa tilannetta ei Yhdysvaltain historiassa ole ollut koskaan aiemmin.
– Nyt ei voi tarpeeksi korostaa, kuinka poikkeuksellinen tilanne on. Me olemme täysin navigoimattomilla vesillä asian suhteen, kertoo Turun yliopiston professori Benita Heiskanen STT:lle.
Trump ei kunnioita väittelykriteereitä
Päästäkseen republikaanien televisioituihin vaaliväittelyihin ehdokkaan on täytettävä puolueen asettamat kriteerit. Ehdokkaalla täytyy olla varainhankintaa vähintään 40 000 lahjoittajalta ja mielipidemittauksissa vähintään yhden prosentin kannatus.
Kolmatta kriteeriä Heiskanen kuvailee "jokerikriteeriksi", joka vaatii ehdokkaita lupaamaan, että he kannattavat republikaanisen puolueen ehdokasta varsinaisissa vaaleissa.
– Esimerkiksi Trump ei ota tätä kriteeriä kuuleviin korviinsa, joten en tiedä, mitä tämä kriteeri lopulta tekee ja kunnioitetaanko sitä. On kuitenkin selvää, että niiden, joilla on vähemmän kannatusta gallupeissa, on taivuttava siihen ehtoon, koska muuten he eivät pääse vaalitenttiin, Heiskanen arvioi.
Pois jääminen voi tukea kannatusta
Trumpille vaaliväittelyistä estyminen voi Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Maria Lindénin mukaan olla näissä vaaleissa tietoinen veto.
– Trump ja hänen kampanjakoneistonsa ovat arvioineet, että Trumpille on enemmän hyötyä poliittisesti tässä vaalitaistelussa siitä, että hän ei osallistu väittelyihin, mikä voi oman arvioni mukaan olla hyvinkin oikein laskelmoitu, Lindén kertoo STT:lle.
Lindén arvioi, että jos Trump osallistuisi väittelyihin, hän joutuisi vaaraan tulla nolatuksi suorassa lähetyksessä, kun keskustelun narratiivi ei ole täysin hänen hallinnassaan. Tämä voisi laskea hänen kannatustaan ja nostaa muiden republikaaniehdokkaiden kannatusta.
– Muille ehdokkaille väittelyt ovat tärkeitä, jotta he saavat median kiinnostumaan itsestään. Trump on niin tunnettu valmiiksi, että hän ei tarvitse väittelyä siihen, Lindén kuvailee.
Ylivoimaisuus vai pakkotilanne?
Heiskanen puolestaan arvioi Trumpin tulevien oikeudenkäyntien vaikuttavan väittelyistä kieltäytymiseen.
Oikeudenkäyntejä käydään neljässä eri osavaltiossa, ja niiden aikataulu menee kampanjoinnin kanssa päällekkäin. Tämä tarkoittaisi sitä, että Trump ei todennäköisesti ole käytettävissä kampanjatilaisuuksissa tai esivaalipaikoissa.
– Ei hän voi olla läsnä tv-tenteissä tai tilaisuuksissa, jos hänen täytyy olla oikeudessa samaan aikaan. Emme siis tiedä, perääntyykö hän väittelyistä oman ylivoimaisuutensa takia, kuten hän on sanonut, vai onko kyseessä käytännön sanelema pakko ja muuta vaihtoehtoa ei ole.
Puolueen säännöille symbolista keskisormea
Joka tapauksessa Trump saa Heiskasen mukaan väittelyissä kaiken huomion, ja odotettavissa on, että republikaanien vaaliväittelyt pyörivät Trumpin ympärillä riippumatta siitä, onko hän itse paikalla vai ei.
– Hänen kykynsä viedä happi kaikilta muilta on täysin ainutlaatuinen, kuten se on aina ollut.
Heiskanen kuvailee Trumpin näyttävän toimillaan puolueelleen symbolista keskisormea.
– Republikaanisen puolueen johtoporras aneli Trumpia osallistumaan näihin tentteihin. Vastauksena hän sanoo ikään kuin, että ei voisi teidän säännöt vähempää kiinnostaa.
Trumpin sooloilu ei ole Lindénin mukaan kuitenkaan vakavimpia tekoja, mitä tämä on puolueelle tehnyt. Trumpin vaikutusvalta puolueessa yltää republikaanien arvomaailmaan, toimintatapoihin ja asialistaan asti. Väittelyistä kieltäytyminen ei myöskään ole republikaaneille ihanteellinen tilanne.
– Kyllähän puolueelle olisi hyväksi, että äänestäjät saisivat vertailla ehdokkaita vaaliväittelyssä, Lindén toteaa.
Puolueen sisäinen jakolinja näyttäisi yksinkertaistetusti kulkevan Trumpin kannattajien ja vastustajien välillä, mikä vaikuttaa Heiskasen mukaan myös republikaanien ehdokasasetteluun poikkeuksellisella tavalla.
– Luin, että väittelyihin olisi suunnitteilla jopa kysymys siitä, voittiko Joe Biden vuoden 2020 vaalit. Se on aika mykistävää, hän summaa.
"Lähtölaukaus on vasta tulossa"
Asiantuntijoiden mukaan tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että presidentinvaaleista on tulossa Bidenin ja Trumpin välinen uusintaottelu. He kuitenkin muistuttavat, että peli on vasta alussa, kun esivaalejakaan ei ole vielä käyty.
– Nyt helposti ajatukset jäävät vähän jumiin siihen, että Trump on jo voittanut, mutta kyllä se lähtölaukaus on vasta tulossa. On hyvä pitää vielä avoin mieli sen suhteen, kuka ehdokas republikaaneista lopulta nousee, Lindén pohtii.
Heiskanen lisää, että mielipidemittausten mukaan suurin osa yhdysvaltalaisista ei haluaisi Trumpia tai Bidenia seuraavaksi presidentikseen.
– Biden on hyvin iäkäs, ja Trumpin tilanne on täysin villi länsi. Mitä vain voi tapahtua.
Puolueet asettavat presidenttiehdokkaansa ensi vuoden kesällä esivaalitulosten perusteella. Yhdysvaltain uusi presidentti valitaan ensi vuoden marraskuussa.