Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin yksi keskeisistä vaalilupauksista oli karkottaa maasta jopa miljoonia paperittomia maahanmuuttajia. Karkotusoperaatio on jo ehtinyt aiheuttaa diplomaattisen selkkauksen, vaikka Trump on ollut vallassa vasta noin viikon ja operaatio on vasta alkumetreillä.
Sunnuntaina Kolumbia sai Trumpin vihat niskaansa, kun maan presidentti Gustavo Petro ei suostunut ottamaan vastaan karkotettuja kolumbialaisia kuljettaneita yhdysvaltalaisia sotilaslentokoneita.
Trumpin hallinto uhkasi Kolumbiaa 25 prosentin tuontitulleilla ja viisumien myöntämisen keskeyttämisellä. Kolumbia taipui ja lähetti omat koneensa hakemaan karkotettuja kansalaisiaan.
Kyseessä voi olla vasta alkusoittoa Trumpin ja Latinalaisen Amerikan vastakkainasettelussa. Presidentti Petron toiminta sai julkista tukea monilta Latinalaisen Amerikan vasemmistolaisilta johtajilta, kuten Kuuban presidentti Miguel Diaz-Canelilta ja Brasilian presidentti Luiz Inacio Lula da Silvalta.
– Latinalaisen Amerikan vasemmistolaisille on tosi iso asia, että hän teki näin, vaikka se kesti vain muutamia tunteja, sanoo projektitutkija Nadia Nava-Contreras Turun yliopiston John Morton -keskuksesta STT:lle.
Kolumbian höykyttämisestä tuli samalla esimerkkitapaus muille alueen maille. Trumpin hallinto julisti Kolumbian taivuttua, että Yhdysvaltoja kunnioitetaan jälleen maailmalla.
– Nyt Trump on näyttänyt mitä tapahtuu, jos joku muu haluaa tehdä saman.
Yli kymmenen miljoonaa paperitonta
Vuonna 2022 Yhdysvalloissa oli tutkimuslaitos Pew'n mukaan noin 11 miljoonaa paperitonta maahanmuuttajaa. Heistä suurin ryhmä, noin neljä miljoonaa, oli meksikolaisia. Keskiamerikkalaisia oli runsaat kaksi miljoonaa ja eteläamerikkalaisia noin miljoona.
Vaikka enemmistö laittomasti maassa olevista on kotoisin Latinalaisesta Amerikasta, on viime vuosina Meksikon rajan yli Yhdysvaltoihin tullut yhä enemmän siirtolaisia myös muualta maailmasta, etenkin Aasian maista kuten Intiasta ja Kiinasta. Meksikolaisten suhteellinen osuus puolestaan on pienentynyt tuntuvasti 2000-luvun huippuvuosista.
Laittomasti maassa oleskelevista siirtolaisista on vuosien mittaan tullut Yhdysvaltain taloudelle tärkeä työvoiman lähde, johon jotkin yritykset tai jopa kokonaiset toimialat nojautuvat.
Jos Trump aikoo vaalilupaustensa mukaisesti karkottaa miljoonia siirtolaisia, se ei pelkästään vaikuttaisi Yhdysvaltain talouteen, vaan olisi myös käytännössä hyvin kallis prosessi. Karkotusoperaation hinnaksi on arvioitu satoja miljardeja dollareita.
– Miten hän toteuttaa sen, on iso kysymysmerkki. Nyt hän on vain alkanut julkisesti puhua tästä asiasta. Luulen, että meidän täytyy vielä odottaa, miten tämä toteutuu, Nava-Contreras arvioi.
Tutkijan mukaan Trumpille on kuitenkin poliittisesti hyvin tärkeää näyttää, että hän tekee niin kuin lupasi. Kovakourainen linja Kolumbiaa kohtaan oli tästä selvä julkinen signaali.
Karkotukset poliittisena työkaluna
Maahanmuutto- ja tulliviranomaisen (ICE) viestipalvelu X:ssä julkaisemien lukujen perusteella ICE on viime torstaista lähtien pidättänyt jo tuhansia paperittomia siirtolaisia.
Nava-Contreras muistuttaa, että laajamittaiset karkotukset eivät itsessään ole uusi asia Yhdysvalloissa. Myös demokraattipresidentit Barack Obama ja Joe Biden karkottivat suuria määriä paperittomia maahanmuuttajia.
– Iso ero on se, miten Trump käyttää karkotuksia poliittisena työkaluna. Ne ovat nykyään osa laajempia kulttuurisotia, Nava-Contreras sanoo
– Ennen käytettiin paperiton-termiä, hän alkoi käyttää termiä laiton. Hän alkoi sanoa, että "he ovat rikollisia". Se oli tosi iso retorinen muutos.
Kovempi retoriikka ja armeijan roolin kasvattaminen karkotuksissa ovat kaikki osaltaan lisänneet turvattomuuden tunnetta maahanmuuttajayhteisöissä, tutkija arvioi.
Ei yhtenäistä rintamaa
Vaikka massakarkotukset ovat Latinalaisessa Amerikassa kansalaisten keskuudessa epäsuosittuja, Trumpilla ei ole ainakaan vielä vastassaan yhtenäistä rintamaa.
Nava-Contreras huomauttaa, että eri Latinalaisen Amerikan mailla on hyvin erilaisia hallituksia, ja myös niiden suhtautuminen Trumpin maahanmuuttopolitiikkaan vaihtelee suuresti.
– Jokainen vähän mittaa, mikä on heidän neuvottelutilanteensa, ja mitä he voisivat tehdä.
Esimerkiksi El Salvadorin presidentti Nayib Bukele ja Argentiinan presidentti Javier Milei ovat asemoineet itsensä Trumpin liittolaisiksi, mikä voi vaikuttaa heidän maidensa politiikkaan.
Osa maista on korostanut yhtenäisen linjan tärkeyttä. Hondurasin presidentti Xiomara Castro kutsui torstaiksi koolle Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden yhteisön (Celac) kokouksen, jossa on tarkoitus keskustella maahanmuutosta ja Latinalaisen Amerikan yhtenäisyydestä.
Petron yhteenotto Trumpin kanssa tulee Nava-Contrerasin mukaan nähdä kolumbialaisessa kontekstissa. Petro on maan modernin historian ensimmäinen vasemmistolainen presidentti, jonka suosiota ovat nakertaneet muun muassa korruptioskandaalit sekä aseryhmien väliset yhteenotot.
Sekä Petron että Brasilian Lulan kritiikki on kohdistunut nimenomaan karkotettujen kohteluun, ei karkotuksiin sinänsä. Kolumbia on Yhdysvaltojen pitkäaikainen läheinen kumppani, ja oli tätä ennen ottanut karkotuslentoja Yhdysvalloista vastaan. Petroa sapetti erityisesti se, että kolumbialaisia kuljetettiin käsiraudoissa eli "kohdeltiin rikollisina".
Meksiko tottunut Trumpiin
Oma tapauksensa on Meksiko, jonka kansalaisia karkotettavien joukossa on eniten, ja joka tottui jo Trumpin ensimmäisellä kaudella toimimaan tämän kanssa. Meksikon presidentti Claudia Sheinbaum totesi viime viikolla, että on tärkeää pitää pää kylmänä, kun reagoi Trumpin uhkauksiin.
Nava-Contrerasin mukaan Yhdysvallat ja Meksiko ovat toisilleen niin tärkeitä kauppakumppaneita, ettei kummankaan edun mukaista ole ajautua välirikkoon.
– Meksikon kanssa asiat toimivat nykyään itse asiassa aika hyvin.
Tilannetta mutkistaa se, että Trump on uhannut karkottaa Meksikoon myös kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat tulleet Yhdysvaltoihin Meksikon kautta. Vaikka Meksikolla ei periaatteessa ole velvollisuutta ottaa näitä ihmisiä vastaan, moni heistä on asunut Meksikossa jo vuosia. Käytännössä moni siirtolainen onkin asettunut Meksikoon, jos Yhdysvaltoihin ei ole päässyt.
---
Lähteenä myös CNN ja Mercopress.
