Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut esittelevänsä keskiviikkona suuren verouudistuksensa, johon sisältyy merkittäviä veronalennuksia.
Vaalikampanjassaan Trump lupasi massiivisia veronalennuksia niin henkilöverotukseen kuin yrityksillekin. Trump on aiemmin esittänyt yhteisöveron alentamista 20 prosenttiyksiköllä 15 prosenttiin. Aalto-yliopiston vero-oikeuden apulaisprofessori Tomi Viitala odottaa Trumpin pitävän kiinni linjastaan.
– On selvää, että Trumpilla ja republikaaneilla on painetta parantaa Yhdysvaltain yhtiöverotuksen kilpailukykyä, ja yksi keskeinen toimenpide olisi yhteisöveron alennus. Yhdysvalloissa esimerkiksi pörssikursseihin on diskontattu valtavia määriä yritysten tuottojen verotuksen alentumista, Viitala sanoo.
Yhdysvaltojen yhteisövero on tällä hetkellä 35 prosenttia, mikä on lajissaan maailman kolmanneksi korkein. Viitalan mukaan päälle tulee vielä 4–5 prosenttia osavaltioiden veroja.
– Verojärjestelmänä se on täysin kilpailukyvytön nykymaailmassa, Viitala katsoo.
Yhteisöverokanta ei kerro kaikkea, vaan Yhdysvalloissa yritykset voivat saada varsin tuntuvia verohelpotuksia esimerkiksi panostuksista tutkimukseen ja kehitystyöhön. Pienemmät yritykset voivat myös päästä helpommalla.
Yhdysvaltalaisen verojärjestelmän kilpailukyvyttömyys tiivistyy Viitalan mukaan Applen, Googlen ja Starbucksin kaltaisiin globaaleihin konserneihin, joiden kannattaa jättää voittonsa ulkomaille, koska Yhdysvalloissa ne joutuisivat maksamaan poikkeuksellisen korkeaa veroa.
Trumpilta voi Viitalan mielestä odottaa ainakin väliaikaislakia, jonka turvin yhdysvaltalaisille konserneille annetaan mahdollisuus palauttaa voittojaan pienemmällä veroprosentilla kotimaahan. Republikaanit ovat aiemminkin käyttäneet samaa konstia.
Viitala uskoo, että Trumpin esityksiä seurataan nyt erittäin tarkkaan monella taholla. Jos Trump lähtee ajamaan tullimuurien rakentamista verotuksen kautta, sillä voi olla vaikutuksia suomalaisyrityksiin. Ne joutuvat pohtimaan, onko niiden kilpailukyky Yhdysvalloissa jatkossa kiinni siitä, siirtävätkö ne sinne tuotantoaan.
Esimerkiksi Yhdysvaltoihin biopolttoaineita vievä Neste ilmoitti jo aiemmin tänä vuonna tutkivansa, rakentaisiko se uuden jalostamon Yhdysvaltoihin vai Singaporeen, jossa sillä on jo ennestään tuotantoa.
Trumpin ja republikaanien ajatukset saattavat olla ristiriidassa maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjen kanssa, mutta Trumpin hallinto on toisaalta monissa yhteyksissä osoittanut, että se ei välttämättä pane samanlaista painoarvoa monenkeskisille kansainvälisille sopimuksille kuin aiemmat hallinnot.
Viitalan mielestä Yhdysvaltojen mahdolliset radikaalit veronalennuksetkin heijastuisivat aikanaan välillisesti Suomeen, vaikka Suomi ei lähtisikään suoraan kilpailemaan veroprosentista. Viitala muistuttaa, että Euroopassa Britannia on alentanut omaa verokantaansa jo pitkään, ja maa saattaa mennä 2020–luvulla jopa alle 17 prosentin yhteisöverotukseen.
– Euroopan ja Suomen kannalta Yhdysvaltoja merkittävämpi on Iso-Britannia, joka on käynnistänyt Euroopassa yhteisöverokantojen laskua. Aina, kun iso valtio liikkuu, niin monesti keskisuuret ja pienet tulevat perässä.
Viitalan mukaan Suomen nykyinen 20 prosentin yhteisöverokanta on samaa tasoa eurooppalaisten verrokkimaiden kanssa. Veropohja on laaja, ja efektiivinen veroaste on lähempänä nimellistä veroprosenttia kuin monessa muussa maassa. Siksi Suomen veroprosentin tulisikin Viitalan mielestä olla lähtökohtaisesti verrattain matala kilpailijamaihin nähden.
Liikejuridiikkaan erikoistuneen asianajotoimisto HPP:n vero-oikeusryhmän vetäjä Marko Koski arvioi yrityksen blogissa, että yhteisöveron alentamissuuntaus johtaa välillisten verojen merkityksen kasvuun globaalisti. Välilliset verot peritään hyödykkeiden hinnoissa arvonlisäveron ja erilaisten valmisteverojen tavoin.
Henripekka Kallio