Maanantaina virassaan aloittanut Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump allekirjoitti ensimmäisenä virassaolopäivänään laajan kirjon asetuksia ja muita päätöksiä, joiden joukossa oli kuolemantuomion käyttöä suosiva presidentin asetus.
Trump on lisäksi alkanut erottaa vastustajiaan Yhdysvaltojen hallinnon virkakoneistosta. Hän ilmoitti tänään erottavansa noin tuhat häntä vastustanutta virkamiestä. Päätös oli yksi pitkästä listasta toimia, joihin Trump on ryhtynyt heti virkaanastumisensa jälkeen.
Omalla sosiaalisen median Truth Social -kanavallaan Trump ilmoitti jo erottaneensa neljä ihmistä, jotka ovat toimineet neuvonantajan rooleissa.
Kuolemantuomiota koskeva asetus määrää oikeusministerin vaatimaan kuolemantuomiota kaikissa kyllin vakavissa liittovaltion tason rikoksissa erityisesti lainvalvontaviranomaisiin kohdistuneiden murhien ja laittomasti maassa olevien tekijöiden kohdalla. Oikeusministeriä myös määrätään kannustamaan osavaltiotason oikeusministereitä pyrkimään samaan niissä osavaltioissa, joissa kuolemantuomio on käytössä.
Asetus määrää varmistamaan, että kuolemantuomion salliville osavaltioille on saatavilla kylliksi aineita, joita tarvitaan myrkkyruiskeilla tehtävissä teloituksissa.
Asetuksen saatesanoissa Trumpin hallinto arvostelee ankarasti väistyneen presidentti Joe Bidenin päätöksiä keskeyttää liittovaltion tason teloitukset sekä lieventää liittovaltion syytteistä kuolemaan tuomittujen "sadististen raiskaajien, lapsiinsekaantujien ja murhaajien" rangaistuksia. Biden lievensi joulukuussa kaikkiaan 37 ihmisen kuolemantuomiot elinkautisiksi vankeusrangaistuksiksi.
Trumpin uusi asetus määrää oikeusministeriä arvioimaan näiden 37 tuomitun vankeusolosuhteet ja varmistamaan, että vankeusolosuhteet ovat näiden "rikosten hirviömäisyyden" mukaiset.
Liiittovaltiolla kolme kuolemaantuomittua
Maanantain asetus ei vielä määrää käynnistämään uudelleen liittovaltion teloituksia, joskin Trumpin uskotaan tekevän tästä päätöksen, kertoo ABC News.
Tällä hetkellä vankilassa on enää kolme liittovaltion kuolemantuomion saanutta. Joukossa ovat Bostonin vuoden 2013 maratonpommituksesta tuomittu islamistiterroristi Dzhohar Tsarnajev ja valkoisen ylivallan kannattaja Dylann Roof, joka ampui vuonna 2015 kuoliaaksi yhdeksän ihmistä kirkossa Etelä-Carolinan Charlestonissa.
Trumpin asetus myös määrää oikeusministeriötä pyytämään maan korkeinta oikeutta kumoamaan aiempia päätöksiä, jotka rajoittavat kuolemantuomion käyttöä liittovaltion ja osavaltioiden tasolla.
Trump oli perso kuolemantuomiolle jo ensimmäisellä presidentinkaudellaan. Tuolloin Trumpin hallinto teloitti toistakymmentä liittovaltion kuolemantuomion saanutta, mikä teki hänestä maan innokkaimman teloittajapresidentin yli sataan vuoteen, kertoi BBC tuolloin.
Lähes kaikki Yhdysvaltojen kuolemaantuomiot ja toteutuneet teloitukset tehdään osavaltiotasolla, eivätkä ne siten ole suoraan presidentin valtaoikeuksien piirissä. Vuoden alussa Yhdysvalloissa arvioitiin olevan runsaat 2 000 kuolemantuomion saanutta vankia. Kuolemantuomio on käytössä hieman yli puolessa Yhdysvaltain osavaltioista.
Eteläraja ja laiton maahanmuutto teemoina
Trump on toistuvasti syyttänyt laittomasti maassa olevia maahanmuuttajia väkivaltarikollisuudesta, vaikka tutkimusten mukaan he eivät syyllisty väkivaltarikoksiin valtaväestöä useammin. Laittomat maahanmuuttajat mainittiin maanantaina monessa muussakin Trumpin päätöksessä.
Trumpin maanantaina tekemissä päätöksissä maahanmuutto ja maan etelärajan tilanne korostuivat muutenkin. Trump on useaan otteeseen kuvaillut Yhdysvaltoihin kohdistuvaa laitonta maahanmuuttoa "hyökkäykseksi", ja se oli hänen keskeisiä kampanjateemojaan.
Teemaan liittyviä maanantain päätöksiä olivat muun muassa hätätilan julistaminen etelärajalle, asetus asevoimien käytöstä rajavalvontaan, Meksikon huumekartellien luokittelu terroristijärjestöiksi ja laittomasti maassa oleville syntyvien lasten kansalaisuusoikeuden kumoaminen. Osan Trumpin päätöksistä on arveltu johtavan mittaviin oikeustaisteluihin.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa syntyvien lasten kansalaisuudesta on säädetty maan perustuslaissa, jota presidentti ei voi omalla päätöksellään kiertää, ja asia saattaa päätyä maan korkeimman oikeuden käsittelyyn. Hallintoa vastaan nostettiin oikeusjuttu asiasta tuntien sisällä asetuksen allekirjoittamisesta, kertoi Politico.
Trumpin kausi näkyi heti Meksikon puolella
Samoihin aikoihin kun Trump vannoi virkavalaansa Washingtonissa maanantaina, saivat rajan takana Meksikossa odottavat siirtolaiset puhelimiinsa tylyn ilmoituksen.
Maahantulolupaa Yhdysvaltoihin hakevat siirtolaiset olivat aiemmin voineet käyttää CBP One -nimistä puhelinsovellusta lähettääkseen ennakkotietoja ja sopiakseen tapaamisia rajaviranomaisten kanssa. Maanantaina sovellus kuitenkin ilmoitti, että sen kautta sovitut tapaamiset eivät ole enää voimassa. Uusien tapaamisten sopiminen ei myöskään enää onnistunut.
Asiasta kirjoitti muun muassa meksikolainen El Universal -lehti sekä yhdysvaltalainen uutiskanava CNN. Asia selviää myös Yhdysvaltain tulli- ja rajavalvontaviranomaisen (CBP) verkkosivuilta.
Kansalaisoikeusjärjestö American Civil Liberties Union (ACLU) on jo ryhtynyt oikeustoimiin Trumpin hallintoa vastaan päätöksestä rajoittaa CBP One -sovelluksen toimintaa, kirjoitti CNN.
Järjestön toimet liittyvät jo olemassa olevaan kanteeseen, jolla vastustettiin silloisen presidentin Joe Bidenin asettamia turvapaikkarajoituksia Yhdysvaltain etelärajalla.
– Ajanvarausprosessin poistamisen seurauksena oikeutta hakea turvapaikkaa rajalla ei enää ole riippumatta siitä, kuinka suuressa vaarassa siirtolaiset ovat. Näin ollen tarve saada helpotusta tuomioistuimelta on aiempaa akuutimpi, ACLU perusteli aiempaan kanteeseen tekemässään lisäyksessä.
Vapaammat kädet ihmisten pidättämiseen
Trumpin hallinto antaa maahanmuutto- ja tulliviranomaiselle (ICE) laajat valtuudet ottaa laittomasti maassa olevia ihmisiä kiinni. Pitkäaikaisen linjauksen kumoamisesta kertoo CNN:n mukaan virkaatekevä kotimaan turvallisuudesta vastaava ministeri Benjamine Huffman.
ICE:n agenteilla on jatkossa lupa ottaa ihmisiä kiinni myös esimerkiksi kirkoissa ja kouluissa, mikä poikkeaa aikaisemmasta linjasta. ICE:n linja on vuodesta 2011 asti ollut se, että pidätyksiä ei panna toimeen "herkillä alueilla" kuten kirkoissa, koulussa, sairaaloissa, häissä ja hautajaisissa tai niiden ympäristössä. Tällaisissa paikoissa on saanut tehdä pidätyksiä vain erityistapauksissa esimiesten hyväksynnällä.
– Rikolliset eivät enää pysty piileskelemään Yhdysvaltain kouluissa ja kirkoissa vältelläkseen pidätystä. Trumpin hallinto ei sido rohkeiden virkavallan edustajien käsiä, vaan luottaa sen sijaan heidän maalaisjärjen käyttöönsä, Huffman sanoi lausunnossa.
Maahanmuuttajien etujärjestöt ovat esittäneet huolia linjauksen kumoamisesta. Pelkona on ollut, että lapset eivät pidätyksen pelossa uskaltaisi mennä kouluun, tai että ihmiset välttäisivät sairaalahoitoon hakeutumista.
Trump on luvannut panna toimeen Yhdysvaltain historian suurimman karkotusoperaation ja karkottaa miljoonia maassa laittomasti oleskelevia ihmisiä.
---
STT:n työryhmä: Lassi Lapintie, Susanna Bono, Ayla Albayrak, Anssi Rulamo
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.
