Röyhkeä, mutta ei enää yllättävä.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ensivierailusta Naton päämajaan muodostui pelätyn ristiriitainen. Trump räksytti useimpien eurooppalaisten Nato-maiden olevan valtavia summia velkaa puolustusliitolle, eikä hän ainakaan avauspuheessaan ilmaissut sitoutumistaan Natoon.
Trumpin käytöstä voi pitää skandaalina, jos häntä edes yritetään arvioida samoilla kriteereillä kuin muita länsimaiden johtajia.
Trumpin piti lausua Naton uuden päämajan edustalla muistosanat syyskuun 11. päivän terrori-iskujen uhrien muistolle.
Sen Trump tekikin, mutta samalla hän rikkoi kaikki hyvän diplomatian käytössäännöt ja haukkui 22 Nato-maata siitä, että nämä eivät käytä puolustukseensa kahta prosenttia bkt:staan.
–Naton jäsenten täytyy vihdoinkin antaa rahaa reilu osuutensa ja täyttää taloudelliset sitoumuksensa. 22 maata 28 jäsenmaasta ei edelleenkään maksa, mitä niiden pitäisi maksaa ja oletetaan maksavan puolustuksestaan. Tämä ei ole oikein Yhdysvaltain kansaa ja veronmaksajia kohtaan, Trump sanoi. Hän muutti muistopuheensa sekunneissa avoimeksi poliittiseksi hyökkäykseksi esimerkiksi Saksan liittokansleria Angela Merkeliä vastaan.
Tilanteen absurdiutta lisäsi se, että Merkel oli vain hetkeä aiemmin puhunut koskettavasti Berliinin muurin murtumisesta, viitannut nuoruuteensa DDR:ssä ja kiittänyt Natoa vapausarvojen vaalimisesta.
Naton torstaina vihityn uuden päämajan edustalla ovat rinnakkain palat Berliinin muurista ja World Trade Centerin raunioista. Berliinin muuri murtui vuonna 1989, jolloin lännestä ja Nato-leiristä viimeistään tuli kylmän sodan voittajia. Vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskut ovat kuitenkin ainoa tapahtuma, jonka seurauksena Nato on aktivoinut 5. artiklansa, joka mukaan hyökkäys yhteen jäsenmaahan on hyökkäys koko liittokuntaa vastaan.
Seremonia oli kaiketi suunniteltu siten, että Merkelin ja Trumpin peräkkäiset muistosanat olisivat vahvistaneet Naton yhtenäisyyttä.
Mitään tukea Trump ei puhuessaan Natolle ilmaissut, joten hän romutti käsikirjoituksen.
–Monet näistä maista ovat valtavia summia velkaa viime vuosilta. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana Yhdysvallat kulutti puolustukseen enemmän kuin kaikki muut Nato-maat yhteensä. Jos kaikki Nato-maat olisivat kuluttaneet 2 prosenttia bkt:staan viime vuonna puolustukseen, meillä olisi ollut 119 miljardia dollaria lisää puolustukseemme, Trump vyörytti syytöksiään.
Trump jätti mainitsematta, että bkt-suhteessa on kyse Naton suosituksesta, jonka täyttämiseen jäsenmaat pyrkivät vuoteen 2024 mennessä.
Velasta puhuminen on siis valheellista.
Manchesterin terrori-iskujen uhrien muistoksi vietettyä hiljaista hetkeä seurannut julkinen ryöpytys hämmensi valtionjohtajia. Osa heistä pyöritteli silmiään. Muutamat naureskelivat Trumpille.
Merkel seisoi eturivissä kivikasvona.
Trumpin silmissä synninpäästön saavat vain Iso-Britannia, Puola, Viro, Kreikka ja Romania. Ensi vuonna 2 prosentin bkt-kerhoon ovat liittymässä Latvia ja Liettua.
Saksan ja Kanadan kaltaiset vauraat ja vakaat Nato-maat eivät innostu ajatuksesta, että niiden puolustusbudjetin pitäisi yhtäkkiä ampua raketin lailla ylöspäin. Nato-suosituksen täyttäminen tarkoittaisi Saksan kohdalla valtavia aseinvestointeja. Euroopan talousjättiläisen puolustusbudjetti oli vuonna 2016 noin 38 miljardia euroa (1,2 prosenttia suhteessa bkt:hen).
Täyttääkseen Trumpin vaatimuksen Saksan pitäisi käyttää vuosittain noin 30 miljardia euroa lisää puolustukseensa. Eurooppalaiset Nato-maat pitävät ajatusta epärealistisena, jopa järjen vastaisena.
Vastauksena Trumpille Nato-maiden valtionjohtajat valmistelevat uutta tapaa mitata kunkin jäsenmaan panostuksia.
Naton päämajassa uusista kriteereistä puhutaan kolmen C:n linjana. Iskusanat ovat raha (engl. cash), kyvykkyys (capability) ja sitoutuminen (commitment).
–Kanada on aina tunnettu maana, joka toimittaa tarvittavia suorituskykyjä Naton kansainvälisiin operaatioihin, esimerkkinä taisteluosaston johtajuus Latviassa, vaahteralehtimaan pääministeri Justin Trudeau vastasi kysymykseen "Valkoisen talon paineesta".
Kanada käyttää puolustukseen vain prosenttiyksikön bkt:staan, mutta Latviaan maa on sijoittanut 450 sotilasta ennaltaehkäisemään Venäjän halukkuutta uhata Baltian maita sotilaallisesti.
Naton norjalainen pääsihteeri Jens Stoltenberg painottaa, että sitoutuminen on muutakin kuin rahan käyttämistä asevarusteluun.
–Iso-Britannia ja Saksa ovat taisteluosastojemme johtovaltioita Virossa ja Liettuassa. Eurooppalaiset liittolaiset eivät ole astumassa esiin pelkästään investoimalla puolustukseen vaan myös toimittamalla suorituskykyjä Naton operaatioihin, Stoltenberg sanoo.
Sanavalintojen perusteella norjalainen pääsihteeri epäilee sen mielekkyyttä, että Saksa yhtäkkiä alkaisi syytää kymmeniä miljardeja euroja lisää aseisiin.
Naton uuden päämajan avajaisseremoniassa Stoltenberg seisoi symbolisesti Trumpin ja Merkelin välissä. Trumpin puheen jälkeen Stoltenbergilta vaaditaan hyvää diplomatiaa, jotta linnarauha Natossa säilyy.
Suomen kannalta on kiinnostavaa, että Baltian maat mainitaan läntisen maailman johtajien puheissa nykyään usein. Viroon on saapunut kevään kuluessa 800 brittisotilasta ja Liettuaan 450 saksalaista. Nato päätti viime kesänä sijoittaa jokaiseen Baltian maahan yli tuhannen sotilaan taisteluosaston.
Illallisella kullekin valtionpäämiehelle oli varattu 2–3 minuutin puheenvuoro. Diplomaatit pohtivat etukäteen, ymmärtääkö Trump, että Natossa johtajien illalliskeskustelut ovat luottamuksellisia.
Trumpin hallinto ja muut Nato-johtajat yrittävät varmasti selittää muistopuheen sisältöä parhain päin. Trump ei kaiketi ole edes ymmärtänyt Naton luonnetta, sillä hän vaatii järjestön keskittyvän terrorismin vastaiseen taisteluun ja puhuu tuhansien ihmisten virtaamisesta Nato-maihin.
Terrorismin torjunta kuuluu ennen kaikkea poliisiviranomaisille. Nato on sotilasliitto.
Yhdysvaltain puolustusbudjetti ylittää 600 miljardin dollarin rajan siksi, että maa haluaa toimia kaikkialla maailmassa. Eurooppalaisille riittää usein oman maanosan puolustaminen, mikä on syytä pitää mielessä puolustusbudjetteja vertailtaessa.
Ensi vuodelle Trump esittää 4,8 miljardin dollarin rahoitusta Yhdysvaltain toiminnalle Euroopassa. Se olisi 0,8 prosenttia maan koko puolustusbudjetista.
LAURI NURMI