Trooppiset hirmumyrskyt aiheuttavat mittavia tuhoja ja vaikuttavat jo maailmanpolitiikkaan. Samalla kun ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen etenee, myös trooppiset hirmumyrskyt ovat käyneet entistä rajummiksi. Tutkijat jo pohtivat, pitäisikö hirmumyrskyille nimetä uusi kuudes voimakkuustaso nykyisten viiden päälle.
Lokakuussa Yhdysvaltain Floridan osavaltion yli kulkenut hurrikaani Milton aiheutti uutiskanava CNN:n mukaan ainakin 17 ihmisen kuoleman. Aineellisten vahinkojen hinnaksi arvioidaan noin 50 miljardia dollaria. Katastrofin vuoksi Yhdysvaltain presidentti Joe Biden perui Euroopan-matkansa, jonka aikana hänen oli tarkoitus isännöidä kokousta Ukrainan tukemisesta.
Syyskuun lopulla taas Yhdysvaltain kaakkoisosaan iskenyt Helene-myrsky tappoi yhteensä lähes 240 ihmistä ja aiheutti suuria aineellisia vahinkoja. Helenen hävitysvoima ulottui Floridasta Appalakkien vuoristoalueen eteläosiin asti.
Aasiassa tämän syksyn toistaiseksi tuhoisin hirmumyrsky on ollut Yagi, jonka tuomat tulvat johtivat syyskuussa ainakin lähes 230 ihmisen kuolemaan Myanmarissa Kaakkois-Aasiassa. YK arvioi, että tulvien vuoksi humanitaarisen avun tarpeessa oli Myanmarissa noin 630 000 ihmistä.
Vietnamissa Yagi-taifuunin aiheuttamissa tulvissa ja maanvyörymissä kuoli ainakin noin 200 ihmistä. Tuhannet ihmiset joutuivat evakkoon kodeistaan. Vietnamin maatalousministeriö arvioi, että Yagi hävitti ainakin 250 000 hehtaaria viljelyksiä. Myrsky vei myös mukanaan siltoja, repi rakennusten kattoja ja vahingoitti tehtaita.
Eri puolilla maapalloa trooppiset hirmumyrskyt tunnetaan eri nimillä. Atlantin alueella puhutaan hurrikaaneista, Intian valtamerellä trooppisista sykloneista ja Tyynen valtameren länsiosissa taifuuneista.
Ilmastonmuutos lisää myrskyjen voimaa
Trooppisia myrskyjä syntyy vuosittain noin 85. Niistä noin puolet voimistuu hirmumyrskyn mittoihin, kertoo vanhempi yliopistonlehtori Marja Bister Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskuksesta INARista.
Ilmastonmuutos lisää myrskyjen tuhovoimaa. Kun merenpinnan lämpötila nousee noin asteen, sateen voimakkuus trooppisessa hirmumyrskyssä lisääntyy noin seitsemän prosenttia.
– Voimakkaimpien trooppisten hirmumyrskyjen suhteellinen osuus kasvaa ilmaston lämpenemisen myötä, Bister toteaa.
Hän lisää, että myös ilmakehän ja valtamerten luonnollinen vaihtelu vaikuttaa paljon trooppisten hirmumyrskyjen voimakkuuteen.
Trooppiset hirmumyrskyt voivat muodostua trooppisesta matalapaineesta, kun meriveden pintalämpötila on vähintään 26–27 celsiusastetta, kertoo Ilmatieteen laitos kotisivuillaan.
– Pintaveden lämpötila on olennainen seikka. Tänä vuonna Meksikonlahti on ollut hyvin lämmin, ja se on auttanut voimakkaiden hurrikaanien muodostumista, Bister sanoo.
Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimusorganisaation NOAA:n videolla näkyy, miten Milton-hurrikaanin alkuvaiheessa osassa Meksikonlahtea lämpötila oli ainakin 30 astetta.
Tuhot kasvavat nopeammin kuin tuulen voima
Trooppiset hirmumyrskyt luokitellaan viiteen voimakkuusasteeseen. Näistä rajuimpien eli luokkien 3–5 suhteellinen osuus on kasvanut viime vuosikymmeninä, kertoo vuonna 2020 julkaistu tutkimus. Tutkimuksessa tarkasteltiin trooppisia hirmumyrskyjä vuosina 1979–2017.
– Kun tuulen voimakkuus kasvaa esimerkiksi kymmenellä prosentilla, tuhot kasvavat enemmän kuin kymmenellä prosentilla, Bister toteaa.
Hirmumyrsky Miltonin tuulen nopeus oli alustavien arvioiden mukaan enimmillään noin 80 metriä sekunnissa eli lähes 290 kilometriä tunnissa. Myrskyjen viitosluokassa tuulen enimmäisnopeus on yli 70 metriä sekunnissa.
Ilmastonmuutos saattaa muuttaa trooppisia hirmumyrskyjä muillakin tavoin. Tämän vuoden heinäkuussa julkaistussa tutkimuksessa ilmeni, että ilmaston lämpenemisen myötä trooppiset hirmumyrskyt syntyvät Kaakkois-Aasiassa aiempaa lähempänä rannikkoa, voimistuvat nopeammin ja pysyttelevät kauemmin maan yllä. Tutkimus tehtiin kahden yhdysvaltalaisen yliopiston ja Singaporen NTU-korkeakoulun yhteistyönä.
Vauhti kiihtyy kuin piruetissa
Trooppinen hirmumyrsky voi siis muodostua trooppisesta matalapaineesta, kun meriveden pintaosa on lämmin. Marja Bister selvittää yksityiskohtaisemmin, miten myrsky syntyy.
– Jos luistelija tekee piruettia, hän ensin pyörii hyvin hitaasti. Kun hän vetää raajansa lähelle keskiakselia, vauhti kiihtyy, hän vertaa.
Kun meren pintavesi on lämmintä, myös ilma merenpinnan lähellä on lämmin, Bister toteaa. Ilma sisältää tällöin myös paljon vesihöyryä. Lämmin ilma lähtee helposti nousemaan ylöspäin, ja samalla vesihöyry alkaa tiivistyä pisaroiksi eli syntyy sadetta.
Ylöspäin nousevan ilman tilalle virtaa sivusuunnassa ilmaa lähistöltä. Maapallon pyörimisen vuoksi tällöin syntyy ilman liikkeeseen pyörteisyyttä. Tilanteen jatkuessa pyörivät tuulet voimistuvat.
Kun tuulet voimistuvat lähellä merenpintaa, tämä edelleen vauhdittaa lämmön siirtymistä merestä ilmakehään ja veden haihtumista merestä. Näin sivusuunnassa paikalle virrannut ilmakin voi nousta ylöspäin ja kuurosateet jatkuvat. Voimakkaat tuulet yhdessä runsaan sateen kanssa muodostavat trooppisen myrskyn tai hirmumyrskyn.
Uusi kuudes voimakkuusaste?
Viime aikoina on tutkijapiireissä pohdittu, pitäisikö voimakkaimmille hirmumyrskyille varata uusi luokka aiempien lisäksi. Uusi kuudes voimakkuusaste alkaisi maksimituulennopeudesta 86 metriä sekunnissa. Näin rajuja myrskyjä on Bisterin mukaan nähty jo muutamia läntisellä Tyynellämerellä.
– Aktiivista keskustelua tästä käydään kyllä. Kun ilmasto lämpenee, myrskyjen maksimituulet tulevat nousemaan, sanoo Bister.
Pelkkä tuulen voimakkuus ei kuitenkaan Bisterin mukaan kerro riittävästi siitä, millainen varoitus lähestyvästä hirmumyrskystä on syytä antaa.
– Hirmumyrskyissä ihmishenkiä menetetään eniten siihen, että ihmiset hukkuvat. Myrskyvuoksi on tärkeässä osassa kuolonuhrien aiheuttamisessa, ja sen korkeuteen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin hirmumyrskyn tuulen nopeus.
Myrskyvuoksi tarkoittaa merenpinnan nopeaa nousemista voimakkaan matalapaineen yhteydessä. Aineellisia tuhoja aiheuttavat sekä tuuli että myrskyyn liittyvät tulvat.