Seinäjoen kaupunki käynnistää edustustiloissaan Törnävän kartanossa laajan peruskorjauksen. Entisöintiä tehdään erityisesti kartanon päärakennuksessa, johon halutaan palauttaa 1800-luvun säätyläisajan arvokas tunnelma.
Seinäjoen kaupunginarkkitehdin Jussi Aittoniemen mukaan peruskorjauksen alustava kustannusarvio on kahdeksan miljoonaa euroa. Kustannuksia nostavat erityisesti rakennussuojelulain tiukat määräykset ja kiinteistön vanhentuneet rakenteet sekä ulkomaisena ammattilaistyönä tehtävät interiöörin entisöinnit.
– Peruskorjaus on tarpeen myös talotekniikan ja paloturvallisuuden takia. Puurunkoisen talon perustuksia vahvistetaan, eristykset nykyaikaistetaan, lähes kaikki näkyvät sisäpinnat uusitaan ja vanhentunut lvi-tekniikka korvataan uudella. Ilman peruskorjausta rakennuksen käyttö edustustilana päättyisi.
Mallina presidentinlinnan peruskorjaus
Kartanon peruskorjaukseen haetaan mallia presidentinlinnan saneerauksesta, sillä monista eroavaisuuksista huolimatta rakennusten arkkitehtuuri edustaa pääosin samaa 1800-luvun pietarilaissävytteistä empiretyyliä.
Östermyran rautaruukin perustanut vaasalainen laivanvarustaja Abraham Falander rakennutti kartanon päärakennuksen vuonna 1806. Törnävän kartanoksi kiinteistö muuttui 1900-luvun alussa, kun omistajaksi tuli hovioikeudenasessori Konstantin Törnudd .
Kartano siirtyi perintönä Seinäjoen maalaiskunnalle vuonna 1925, ja se toimi myöhemmin muun muassa luontaisparantolana, talouskouluna ja sotasairaalana.
Presidentinlinna valmistui Helsinkiin vuonna 1815, ja se oli alkujaan varakkaan Heidenstrauch-suvun kauppiastalo ja asunto. Sen porvarilliselle interiöörille ovat leimallisia koristeelliset yksityiskohdat, runsaat kultaukset ja luonnollisen kokoiset kullatut ihmisfiguurit.
Samaa tyyliä tavoitellaan myös Törnävän kartanossa, jonka sisätilat ovat omistajanvaihdosten myötä menettäneet suurimman osan alkuperäisestä Pietarin koulukunnan loistostaan.
Kansainvälistä arkkitehtuuria
Törnävän kartanon alkuperäiset arkkitehti- ja rakennepiirustukset ovat historian melskeissä kadonneet. Edes päärakennuksen kaksikerroksisen keskiosan suunnitelleesta arkkitehdistä ei ole varmaa tietoa.
Suunnittelijana on pitkään pidetty Helsingin kaupunkimaiseman luojaa Carl Ludvig Engeliä , mutta ajatus on osoitettu ajallisesti mahdottomaksi. Päärakennuksen siipiosat on suunnitellut paroni Carl Rosenkampff ja lasiverannan arkkitehti G. Th. Chiewitz .
Kartanon rakentaminen osui kustavilaisen ja pietarilaisen ajan taitekohtaan, ja tuon tyyliyhdistelmän tuntemus on Suomessa vähäistä. Arkkitehtisuunnittelun kustannukset ylittävät moninkertaisesti hankintalain määrittelemät EU-raja-arvot, joten suunnittelua varten on järjestettävä kansainvälinen kilpailu ja hankintaprosessi.
Sen uskotaan kiinnostavan alan asiantuntijoita erityisesti Venäjällä.
Ammattiosaamista Kiinasta
Seinäjoen kaupunki on luonut lämpimät suhteet kiinalaiseen Jiangjinin kaupunkiin, jonne on avattu ilmasilta eteläpohjalaiselle sianlihalle ja oluelle.
Kaupungin johto on tutustunut Seinäjoen ystävyyskaupungissa maineikkaaseen restaurointikeskukseen, jonka kädenjälki näkyy entisöidyissä rakennuskohteissa Chongqinin maakunnassa.
Entisöinnissä käytetään puhdasta lehtikultaa, jonka tuottajana ja jalostajana Kiina on johtava maa maailmassa. Alustavasti onkin sovittu, että kiinalaiset Hua Bao ja Jin Baobao toteuttavat Törnävän kartanon vaativat kultausprosessit.
Kulttuurivaihto on poikkeuksellista, sillä Kiina ei ole aiemmin juuri sallinut kansallisvarallisuutenaan pitämänsä kultaustaidon viemistä ulos maasta.
Provinssista metropoliksi
Esityksen kartanon peruskorjauksesta ovat tehneet kaupunginhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajistot sekä virkamiehistä koostuva kaupungin johtoryhmä. Valtuusto saa esityksen hyväksyttäväkseen huhtikuun 23. päivän kokoukseen.
Lopullisen sysäyksen Törnävän tason nostamiseen ovat antaneet Seinäjoen johdon viime aikojen matkat eri puolille maailmaa. Evästys valmisteleville virkamiehille on ollut se, että Seinäjoen on noustava metropoliluokkaan myös edustustiloissaan.
"Törnävän kartano on nykyasussaan liian vaatimaton ympäristö uskottavalle kansainväliselle after business -toiminnalle."
Muut rakennushankkeet harkintaan
Edustustilojen peruskorjaukseen ei ole varattu määrärahaa Seinäjoen kaupungin tämän vuoden investointibudjetista.
Saneerauksen alustava suunnittelu mahtuu tilapalvelujen käyttöbudjettiin, mutta jo ensimmäinen varsinainen suunnittelumääräraha joudutaan hakemaan lisäbudjetista.
Tiukan budjettiraamin takia lisämääräraha joudutaan kuitenkin kattamaan muiden rakennuskohteiden säästöillä. Kärjen-Eskoon alueen päiväkodin rakentamista joudutaan siirtämään ainakin vuodella, samoin uuteen harkintaan joutuu iso vanhusten palvelukeskusinvestointi.
Kaupunginarkkitehti arvelee, että hanke nostaa veronmaksajien keskuudessa vastalauseiden myrskyn. Hän kuitenkin puolustaa suunnitelmaa jo virkansa puolesta.
– Jos peruskorjauskustannukset jakaa talon ikävuosilla, vuosihinnaksi tulee 37 000 euroa. Sillä rahalla saa yhden sähkökäyttöisen vastapainotrukin kaupungin varastolle. Kalleus on kovin suhteellista.
Markku Kulmala
