Harrastajateatteri Arina tuo Törnävän kartanoon historiallisen kartanonäytelmän nimellä Uusi alku.
Vuosi on 1811. Suomi totuttelee asemaansa Venäjän keisarikunnan autonomisena suuriruhtinaskuntana.
Uusi alku on edessä myös Seinäjoen Östermyrassa, minne tilan omistaja, vaasalainen suurliikemies Abraham Wasastjerna, lähettää poikansa Gustaf Adolfin valvomaan rautaruukin toimintaa.
Näytelmän on kirjoittanut kartanon vaiheisiin perehtynyt historianlehtori, Jukka Vieri.
– Tavallaan kyseessä on Pohjanmaan kuninkaaksikin tituleeratun Gustaf Adolf Wasastjernan nuoruudentarina, Vieri kertoo.
– Ei tule unohtaa hänen skandaalinomaista suhdettaan taloudenhoitaja Catharina Jernbergiin. Suhteesta syntynyt avioton lapsi, Gustaf August, nousi sittemmin isänsä imperiumin perijäksi, Vieri lisää.
Tarkka puvustus
Näytelmän ja tarinan edetessä kartanossa nähdään myös tanssiaisia, joissa näyttelijät liikkuvat puvustaja Maarit Honkosen suunnittelemissa puvuissa.
Honkonen arvioi, että 1800-luvun alussa Östermyran kartanossakin seurattiin muotia ja pukeuduttiin empiretyylin mukaan.
– Sillä tavalla korostettiin myös omaa asemaa ja kuulumista varakkaisiin porvaris- ja aatelissäätyihin, Honkonen sanoo.
Tuohon aikaan naisen tyypillinen empirepuku oli kapealinjainen mekko, jossa vyötärö oli korkealla rinnan alla. Hame oli poimutettu vyötärösaumaan takakappaleen puolelle.
– Pääntie oli avara. Hihat olivat lyhyet ja puhvimaiset. Koristelussa suosittiin pitsiä ja nauhoja. Väri oli usein valkoinen ja kankaat ohuita puuvilloja ja silkkejä, Honkonen selvittää.
Miesten pukuun kuului yleensä hännystakki, korkeakauluksiset liivi ja paita, kaulahuivi sekä vaaleat housut.
Unelmatilanne
Maarit Honkonen valmistaa näyttävät puvut itse. Tätä esitystä varten puvustukseen on saatu apuraha Kuortaneen Säästöpankkisäätiöstä.
– Se on ollut minulle harvinainen unelmatilanne. Olen päässyt ostamaan parempia kankaita ja valmistamaan pukuja kaikessa rauhassa, Honkonen kertoo.
– Yleensähän tilanne on se, että budjetti on tiukka. Silloin katsellaan kirpparit ja kierrätyskeskukset tarkasti. Siitä on jo tullut vähän tapakin. Kun olen jossain reissussa, paikalliset second handit vetävät puoleensa. Koskaan kun ei tiedä, mitä voi löytyä.
Honkonen on koulutukseltaan vaatetusalan artenomi. Tällä hetkellä hän on Teatteri Arinan kokopäivätoiminen puvustaja.
Honkonen on puvustanut kaikki Arinan näytelmät viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Jatkossakin historiaa
Arina esitti viime keväänä täysille saleille Seinäjoen paikallishistoriaan sijoittuneen näytelmän Vale-Jaakko. Honkosen mukaan jotain suurimuotoista ja historiahenkistä voisi olla luvassa jatkossakin.
– Sellainen tuntuu kiinnostavan täkäläistä yleisöä. On mukava tehdä esityksiä, joissa käy katsojia. Ja totta kai historian pukeminen ja näkyväksi tekeminen kiinnostaa myös itseäni.
Pian ensi-iltansa saavaa Uusi alku -näytelmää ei tarvitse lavastaa, koska upeat puitteet ovat valmiina itsessään.
– Törnävän kartanon miljööseen ei tarvitse kuin mennä ja alkaa esittää, Maarit Honkonen sanoo.
Uusi alku -näytelmä saa ensi-iltansa 25.7. kello 18. Noin tunnin esityksiin mahtuu kerrallaan 25 katsojaa, jotka siirtyvät kartanon kahden pääsalin välillä esityksen aikana. Tästä syystä esitys ei ole esteetön. Näytökset jatkuvat 16.8. saakka.
Uusi aika
- Teatteri Arinan Uusi alku -näytelmä saa ensi-iltansa 25.7. Törnävän kartanossa kello 18.
- Tunnin mittaisiin esityksiin mahtuu kerrallaan 25 katsojaa, jotka siirtyvät kartanon kahden pääsalin välillä esityksen aikana. Tästä syystä esitys ei ole esteetön.
- Näytökset jatkuvat 16.8. saakka.
