Kansanedustaja Maria Tolppasen (ps.) mukaan Yle on suomalaisen tiedonvälityksen kivijalka.
– Yle on suomalaisen tiedonvälityksen kivijalka. Kukaan muu ei pysty yhtä tasapuolisesti palvelemaan koko kansan kirjoa, Tolppanen toteaa tiedotteessaan.
Kansanedustaja on Ylen hallintoneuvoston jäsen. Hän muistuttaa, että Yle tuottaa valtakunnallisten radio- ja televisiokanavien kautta eniten uutisia ja ajankohtaisohjelmia sekä kotimaista draamaa ja viihdettä.
– Yksikään muu mediatalo ei pysty alueelliseen tiedonvälitykseen yhtä nopeasti, tarkasti ja alueelliset olot tuntevasti, kuin Yle. Lisäksi se palvelee ruotsinkielistä, saamenkielistä ja romanikielistä sekä venäjänkielistä väestöä. Talo tuottaa myös viittomakieliset uutiset ja mm. eduskunnan kyselytunti viitotaan kuulovammaisille. Tämä on valtavan hieno palvelu, Tolppanen sanoo.
Tolppanen kertoo perusteita Yle-verolle:
– Jos Yle muutetaan, kuten olen kuullut vaadittavan, kaupalliseksi mediaksi, katoavat monet ei-kaupalliset palvelut kansalaisilta. Tämä taas rajoittaa sananvapautta ja kaventaa objektiivisen tiedonsaannin, yli kolmekymmentä vuotta toimittajana ennen kansanedustajuuttaan toiminut Tolppanen kertoo.
– Toki Ylessä parannettavaakin on. Väliportaan hallinto on paisunut liian suureksi. Yksi Ylen ongelmista on se, että hyviä toimittajia ei voida oikein palkita. Ainoa keino tuntuu olevan nimikkeen muuttaminen organisoijaksi, tuottajaksi, koordinaattoriksi tai jonkin sortin päälliköksi. Tästä seuraa se, että ohjelman tekijällä päälliköitä riittää. Kun olin radiouutisissa, laskin, että minulla oli kuusi pomoa. Harvoin hyvästä toimittajasta tulee hyvä esimies, valitettavasti, Tolppanen lisää.
Monikulttuurisuuden edistämiseen Tolppanen haluaisi tasapuolisuutta.
– Nykyinen Yle-politiikka lepää tunnetasolla, fakta puuttuu. Kansa kaipaa tietoa esimerkiksi maahanmuuton kustannuksista, sopeutumattomuudesta, kotouttamisen onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Lisäksi tarvitsemme tietoa siitä, miten esimerkiksi työllisyysmäärärahoista työmarkkinatukena maksettavat kotouttamiskustannukset suhteutuvat vaikkapa 17–24-vuotiaiden työttömien työmarkkinatukeen. Faktatiedon vaatiminen ei ole rasismia, se on sananvapautta ja objektiivista tiedonvälitystä, Tolppanen pamauttaa.