Töitä vai hyöty irti asu­mis­tues­ta? Opis­ke­li­jan tu­ki­pai­no­tuk­set muut­tu­vat

Sinna Pohjalainen rahoittaa opintojaan Hämeen ammattikorkeakoulussa tekemällä töitä marketissa. Opintolainaa hän haluaa välttää viimeiseen asti. Kuva: Lassi Puhtimäki
Sinna Pohjalainen rahoittaa opintojaan Hämeen ammattikorkeakoulussa tekemällä töitä marketissa. Opintolainaa hän haluaa välttää viimeiseen asti. Kuva: Lassi Puhtimäki

Lähes puolet suomalaisista opiskelijoista käy työssä opintojensa ohessa. Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan työssäkäynti on yleisintä yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintojen yhteydessä. Yli puolet korkeakouluopiskelijoista tienaavat opintojen rinnalla, mutta työssäkäynti on vähentynyt hieman.

Ensi syksystä astuvat voimaan muutokset tuen ja lainan painotuksiin. Opintotuen määrä pienenee, ja lainaa saa enemmän.

Kelan opintotukiryhmän etuuspäällikkö Piia Kuusisto toteaa, että on vaikea ennustaa, miten painotuksen siirto tuesta lainaan vaikuttaa opintolainan käyttöön.

– Voi olla, että opiskelijat lisäävät työssäkäyntiä. Toisaalta opiskelijat voivat ottaa lainaa ja vähentää työssäkäyntiä saadakseen täyden hyödyn asumistuesta, hän pohtii.

Asumistuessa tulorajat ovat tiukemmat kuin opintotuessa.

– Korkeakouluopiskelijan opintolainahyvitys kannustaa lisäksi lainanottoon, hän muistuttaa.

Valtion takaaman opintolainan määrä on lähtenyt kasvuun. Vuonna 2008 taso oli alhaisimmillaan. Silloin lainaa oli vajaat 1 500 miljoonaa euroa. Nyt on jo rikottu 2 000 miljoonan lainaeuron raja.

Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskelevat Sinna Pohjalainen ja Maija Kranni eivät halua ottaa lainaa elämiseen, vaan he aikovat sinnitellä tekemällä töitä kestävän kehityksen opintojensa lomassa.

– Opinto- ja asumistuki eivät riitä elämiseen, joten töissä on käytävä, he toteavat.

Mainos
Ilkka-Pohjalaisen pelit

Pelaa Ilkka-Pohjalaisen digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä