Digiosallisuus on yksi osallisuuden toteutumisen muoto, jonka erityispiirteenä on digitaalisten välineiden ja palveluiden hyödyntäminen osana osallisuuden toteutumista.
Maakunnassa asuvien kokemuksia lähi- ja digitaalisten palvelujen käytöstä kartoitetaan nyt tutkimuksella. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekemän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa palvelujen kehittämisen tueksi eri puolilla Etelä-Pohjanmaata.
– Haluamme kuulla, millaiset palvelut ovat ihmisille tärkeitä omassa asuinympäristössä ja miten digitaaliset palvelut tukevat arjen asiointia eri puolilla maakuntaa, selvittää tutkimusryhmässä mukana oleva lehtori Leena Koivumäki.
Erityisesti tutkijoita kiinnostaa se, millaisia eroja palvelujen saavutettavuudessa ja käytössä on kaupunki- ja maaseutualueiden välillä sekä millaiset palvelut tekevät omasta asuinympäristöstä hyvän paikan elää, asua ja toimia.
Tutkijat haluaisivat tietää, millaisia asioita asukkaiden mielestä voi hoitaa kätevästi digitaalisesti ja onko heillä tarpeeksi tietotaitoa ja välineitä digitaaliseen asiointiin.
– Arjen palvelut vaikuttavat siihen, miten sujuvaksi, turvalliseksi ja mielekkääksi asuinympäristö koetaan. Kaupungeissa, taajamissa ja maaseudulla palvelujen saatavuus voi näyttäytyä hyvin eri tavoin. Kyse on välimatkoista, verkkoyhteyksistä, tarjolla olevista palveluista, digitaidoista ja mieltymyksistä, Koivumäki avaa asiaa.
Paljon kysyttävää
Yhä useampi palvelu on jo siirtynyt tai on siirtymässä verkkoon. Digitaalisten palveluiden yleistymistä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla perustellaan Suomessa usein kustannussäästöillä sekä sillä, että niiden avulla on mahdollista tarjota palveluja henkilöille, jotka ovat muuten vaarassa jäädä palvelujen ulkopuolelle, kun palveluita keskitetään kaupunkeihin ja kuntakeskuksiin.
– Kysyttävää on paljon. Mitkä asiat voi hoitaa kätevästi digitaalisesti? Milloin on tärkeää päästä asioimaan paikan päälle? Millaisia valmiuksia, laitteita ja yhteyksiä digitaalinen asiointi edellyttää? Koivumäki listaa.
Naisen mielestä digitaaliset palvelut voivat todellakin mahdollistaa maaseudulla asumisen, jos ne koetaan toimiviksi ja tarpeita vastaaviksi.
– Etätöiden lisääntymisen ansiosta myös pidempiaikainen oleskelu maaseudulla olevalla vapaa-ajan asunnolla on mahdollista, jos lähi- että digitaaliset palvelut pelaavat ja toimivat yhdessä mielekkäällä tavalla.
Tutkimustulokset eivät jää pöytälaatikkoon
Tutkimuksen tulokset ovat selvillä tämän vuoden lopussa.
– Kirjoitamme tuloksista tiedejulkaisuja ja yleistajuisia juttuja. Tutkimus voi auttaa toimijoita pohtimaan palveluidensa kehittämistä kansalaisten näkemysten ja tarpeiden perusteella. Etelä-Pohjanmaan kunnat voivat saada tutkimuksesta arvokasta tietoa asukkaidensa näkemyksistä asuinalueestaan ja sen palvelujen käytöstä, Leena Koivumäki selvittää.
Tarpeeksi laaja kuva tilanteesta vaatii sen, että mahdollisimman moni kertoisi mielipiteensä. Lomakkeen täyttäminen vie reilun vartin.
– Meidän pitäisi vielä tavoittaa erityisesti miehiä vastaamaan kyselyyn. Tällä hetkellä naisten ääni kuuluu, mutta miehet ovat hiljaisempia.
Kyselyyn voi vastata tämän kuun loppuun saakka. Vastaajien pitää olla vähintään 18-vuotiaita.
Vastaukset voi kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Jos digitaalinen asiointi tuottaa hankaluuksia, tutkijoille voi soittaa numeroon 040 6807 658. Myös paperilomake on olemassa.
Verkossa kyselyyn voi vastata osoitteessa
Mistä on kyse?
- Kyseessä on Seinäjoen ammattikorkeakoulun Osallisuus digitaalisessa yhteiskunnassa -tutkimusryhmän tutkimushanke.
- Tarkoitus on saada paremmin tietoja lähipalvelujen ja digitaalisten palvelujen käytöstä sekä mahdollisista digikuiluista Etelä-Pohjanmaan alueella.
- Tutkimuksen toteuttavat kyselyn avulla tutkijat Merja Hoffrén-Mikkola, Katja Valkama ja Leena Koivumäki.
