Seinäjoen Toimintojentalo Kasperissa saa asiakkailta kehuja kotiruuastaan ja mukavasta ilmapiiristään. Perjantain ensimmäiset asiakkaat istuvat Toimintojentalon, tuttavallisemmin Toimarin, pöydässä kahvin ja herkkujen kera heti aamukahdeksalta. Hanne Enkelman, Taina Niemi ja Reino Nurminoro ilmoittautuvat talon vakiasiakkaiksi.
– Toimari on tämmöinen lämmin pesä. Tänne on kiva tulla. Paras paikka tavata ihmisiä ja syödä, vakkarit kehuvat.
– Ois kauheeta, jos tätä paikkaa ei olisi. Joka kaupunginosa tarttis oman Toimarin, Enkelman sanoo muiden kilistäessä kahvikupilla.
– Pitkää ikää Toimarille, kolmikko päättää iloisesti.
Sillä välin tiskille on kertynyt jono. Haalaripukuisten työmiesten kolonna saapuu aamukahvilleen. Heitä palvelee tiskin takana kaksi reipasta toimarilaista, Janika Olkkola, 26, Ja Aku Juuti, 31.
Kumpikin viihtyy talossa hyvin. Heistä työyhteisössä on loistava ilmapiiri.
– Töitä tehdään tosissaan, muttei otsa rypyssä, kaksikko kuvailee.
Olkkolan ja Juutin mukaan ruoka ja tunnelma saavat kävijöiltä kiitosta päivittäin.
– Se, että meillä on tiskin takana mukavaa, tarttuu asiakkaisiin. Sitä me tietysti haluammekin. Toimari on paikka, jossa kaikki saavat viihtyä, työntekijät sanovat.
Toimintojentalolla käy väkeä maakunnasta saakka. Erilaiset ihmiset, kulttuurit ja persoonat ovat rikkaus.
– Tässä on oppinut itsekin joustoa ja muiden huomioonottamista, Olkkola kuvailee kokemuksiaan.
Olkkola ja Juuti ovat Toimarilla työhönvalmennuksessa. Heidän lisäkseen sopimustyöntekijöitä on tällä hetkellä noin 40. Työntekijöitä ohjaa neljä kokopäiväistä ja yksi puolipäiväinen työvalmentaja.
Työvalmentajien valmennuspäällikkö on Sonja Meyer-Jokiranta.
Toimintojentalon erikoisosaamista on juuri työhönvalmennus. Toimari on Seinäjoen kaupungin työhönvalmennuskeskus, joka tarjoaa matalan kynnyksen työelämäpaikkoja edistääkseen työtä vailla olevien valmiuksia.
Talon työelämäpaikat on suunnattu henkilölle, joka haluaa kokeilla siipiään työelämässä ja kaipaa työvalmentajaa avuksi.
– Valmennettavien elämäntapahtumissa tai voimavaroissa on yleensä ollut jotakin, jonka vuoksi he alussa hyötyvät ohjauksesta ja tuesta, Sonja Meyer-Jokiranta selvittää.
Tästä syystä työvalmentajien rooli on tärkeä. Heidän hommansa on tsempata ja tukea, opettaa ja ohjata, olla läsnä ja avuksi – niin yksilö- kuin yhteisötasolla.
– Täällä siis tehdään ihan oikeita töitä, mutta tuetusti, työntekijän valmiuksien ja tarpeiden mukaan, Meyer-Jokiranta jatkaa.
Hyvä esimerkki on Toimarin lounaskahvila: kun pöytään aletaan kantaa maittavaa ruokaa, se on aamusta alkaen edellyttänyt monia asioita työntekijältä ja koko yhteisöltä.
– Viime kädessä Toimarin palveluista hyötyvät aina kaupunkilaiset, jotka meillä asioivat.
Moni työhönvalmennettava on lähtenyt Toimarin jälkeen koulunpenkille.
Esimerkiksi Janika Olkkola jatkaa nyt kohti myynnin ammattitutkintoa. Sitä varten hän on aloittanut oppisopimuksen Toimarilla.
– Koen, että täältä on hyvä ponnistaa jatkokoulutukseen, Olkkola arvioi.
Myös Aku Juuti näkee työnsä Toimintojentalolla ponnahduslautana eteenpäin.
– Jatkan täältä ainakin aluksi koulun keittiölle. Siitä eteenpäin – en tiedä vielä.
Toimarin töihin tullaan usein kuntakokeilun tai työkkärin kautta, mutta taloon voi hakeutua itsekin. Myös opiskelijat ovat tervetulleita tekemään esimerkiksi harjoitteluita.
– Toivon, että voimme jatkossa lisätä yhteistyötä koulujen kanssa, Meyer-Jokiranta sanoo.
Työhönvalmennuksessa käy monenikäisiä. Nyt keski-ikä on 38 vuotta. Vuositasolla osallistujia on ollut noin sata per vuosi.
– Jokaiselle tekijälle löytyy merkityksellistä työtä, valmennuspäällikkö lupaa.
Sonja Meyer-Jokiranta osoittaa lounaskahvilan seinätaulua, jossa lukee: ”Elämä on parempaa yhdessä nautittuna”.
– Sen pitää olla totta myös työelämässä, hän vertaa.
– Oikeastaan kaikessa. Elämä on aina vähän parempaa yhdessä nautittuna.
Toimarilla on tänä vuonna käynyt päivittäisiä asiakkaita sadan ja kahden sadan välillä.
– Ennen koronaa kävijöitä oli tuplasti enemmän. Kunhan tautitilanne lopullisesti hellittää, palataan taas toivottavasti 400 päiväkävijän lukemiin, toiminnanjohtaja Kaija Kuusisto ennustaa.
Tänä vuonna marraskuun loppuun mennessä kirjanpitoon oli kertynyt reilut 50 000 asiakaskäyntiä. Se on paljon, mutta vähän, jos sitä vertaa aikaan ennen koronaa: vuoden 2019 kuluessa asiakkaita kävi noin 115 000.
Samaisena vuonna Toimarilla tehtiin runsas tuhat tapahtumaa. Koronasta huolimatta tänä vuonnakin on ollut yli 700 tapahtumaa.
– Se kertoo siitä, että Toimari on suosittu kokous- ja kokoontumispaikka. Meillä on sopiva sijainti ja hyvät tilat, joita vuokrataan ahkerasti, Kuusisto arvioi.
– Eniten tiloja vuokraavat järjestöt ja yhteisöt. Myös erilaisia juhlia pidetään paljon.
Yksi Toimarin perinne on ollut jouluaattojuhla. Se jouduttiin myös tänä vuonna perumaan, kun avi kielsi yli 50 henkilön yleisötilaisuudet sisätiloissa.
– 23 toimintavuoden aikana tämä on vasta neljäs kerta kun emme pysty järjestämään jouluaattojuhlaa. Toivottavasti ensi vuonna on taas sen aika, Kaija Kuusisto sanoo.
Mikä Toimari?
Toimintojentalo on perustettu vuonna 1998 Kasperin alueen keskustaan. Kutsumanimeksi on kansan suussa muodostunut Toimari.
Talon erikoisosaamista on työhönvalmennus. Toimarilla on tarjota työelämäpaikkoja kohteissa kuten keittiö, kiinteistöhuolto ja puhtaanapito, kirppis, digiapu sekä lounaskahvila, joka tunnetaan nimellä Cafe Toimari.
TT:n alaisuuteen kuuluvat myös Kotokammari ja Toimivi-tukipalvelu.
Monialaisena kohtaamispaikkana tunnetusta Toimintojentalosta löytyvät myös sauna ja erilaiset kokoustilat. Toimarin motto kuuluu: Asiaton oleskelu sallittu.
Toimari viestittää tapahtumistaan Facebookissa ja nettisivuilla. Verkosta löytyy runsaasti lisätietoa muun muassa työhönvalmennuksesta.
Tero Hautamäki