”Esimerkiksi suuntaamattomat terveystarkastukset ovat tohtoriteatteria. Mitä hyötyä lääkärin on käyttää aikaansa siihen, että hän kieltää tupakoitsijaa polttamasta tupakkaa? Jokainen tietää tupakan vaarat sanomattakin.” Mielipiteen esittäjä on terveydenhuollon johtamisen ja talouden eturivin asiantuntija, professori Martti Kekomäki.
Kekomäen mukaan sote-paine alkaa helpottaa vuoden 2030 jälkeen, jolloin puolet omasta 1949 ikäluokastani on kuollut.
Tutkitusti kymmenen prosenttia Oulun asukkaista aiheutti kolme neljäsosaa Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon kustannuksista. Suurimmat kuluttajat ovat vanhuksia, lastensuojelun ja vammaispalvelun asiakkaita, psykiatrisen hoidon ja erikoissairaanhoidon potilaita tai päihteiden käyttäjiä.
On hyvä, että uudessa sote-järjestelmässä tajutaan sosiaalisen huonovointisuuden yhteys sairastavuuteen. Tutkimusten mukaan taloudellinen niukkuus heikentää ihmisten kykyä hankkia tietoa ja ratkaista ongelmia.
Sote-menojen jatkuva kasvu ei ole mahdollista, ei varsinkaan, kun bruttokansantuote ei kasva samassa suhteessa. Ennalta ehkäisevän kansanterveystyön merkitystä ei pidä unohtaa.
Laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa todettiin, että terveitä elämäntapoja noudattavat elivät 6,8 vuotta pidempään ilman kroonisia sairauksia. Yksittäisinä riskitekijöinä liikkumattomuus ja lihavuus vähensivät kumpikin neljällä vuodella terveiden vuosien määrää. Suomalaisista lähes kolmannes on lihavia eikä liiku riittävästi.
Yksilön kannalta terveyden menettäminen on kova rasite. Yhteisön kannalta sairastavuus aiheuttaa lisäkustannuksia ja menetyksiä bruttokansantuotteeseen työkyvyn menettämisen muodossa.
Tähän saakka kunnat ovat olleet vastuussa ennalta ehkäisevästä terveydenhuollosta. Esimerkiksi Seinäjoen lasten painonkehitys myönteiseen suuntaan tuo taloudellista hyötyä kaupungille vasta pitkän ajan kuluttua. Sen sijaan lasten normaalipainoisuus parantaa välittömästi lasten psyykkistä hyvinvointia ja vähentää myös kiusaamista.
Malttavatko kunnat jatkossa, kun terveydenhuollon rahoitus menee maakuntapohjaiseksi, tarpeeksi kiinnittää huomiota ennalta ehkäisevään työhön? Tähän työhön voivat osallistua kaikki kunnan toimialat. Ihmisten elinympäristö pitäisi muokata sellaiseksi, että kannattaa valita järkevä, terveellinen vaihtoehto. Päätöksenteossa pitäisi aina huomioida ratkaisun vaikutus ekologisesti, ekonomisesti ja terveyden edistämisen kannalta.
Sosiaalitoimessa ei kannata vain myöntää toimeentulotukea, vaan palkata talous- ja velkaneuvontaa osaavia auttajia. Koulupudokkaat kannattaa yksilöllisesti ohjata koulutuksen piiriin. Liikenne- ja kaavoitusratkaisujen pitää tukea liikkumista kävellen tai pyörällä. Lähiliikuntapaikoista on huolehdittava leikki-ikäisten riittävän liikunnan turvaamiseksi. Koulujen liikunta- ja välituntiohjelmalla on merkitystä aivojen oppimiskykyyn. Hankintakriteereissä kannattaa huomioida terveellinen ravitsemus.
Sote-ratkaisussa palaa yli puolet maksamistamme veroista. Onhan sillä merkitystä yhteisön kannalta – puhumattakaan yksilön kannalta.
Eeva Korpi-Hyövälti
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori, sisätautien erikoislääkäri ja diabetologi.