Syntyvyys Suomessa on laskenut huolestuttavasti usean vuoden ajan. Tämä aiheuttaa kovasti ongelmia tulevaisuudessa huoltosuhteeseen. Pohjalaismaakunnissa syntyvyys on silti kotimaan kärkeä.
Vähintään 50 000 asukkaan kunnista korkein syntyvyys on Seinäjoella, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87 viisivuotisjaksolla 2012–2016. Kokonaishedelmällisyysluku saadaan laskemalla yhteen yhdelle ikävuodelle lasketut hedelmällisyysluvut. Näin saatu luku tarkoittaa laskennallista lasten määrää, jonka nainen synnyttää kyseisen vuoden hedelmällisyyden pysyessä voimassa naisen koko hedelmällisen kauden edellyttäen, ettei hän kuole ennen tämän kauden päättymistä.
Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskukseen verrattuna seuraavaksi korkein kokonaishedelmällisyysluku on Oulussa, 1,84, kolmanneksi korkein Porvoossa, 1,82, ja neljänneksi korkein Espoossa 1,80. Koko maan luku viisivuotisjaksolla on 1,69.
Matalin syntyvyys oli jaksolla 2012–2016 vastaavasti Helsingissä, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,30. Turussa luku oli 1,32 ja Tampereella 1,40. Myös kaikkien kuntien vertailussa viimeksi mainittujen kaupunkien syntyvyys oli matalimpien joukossa.
Syntyvyys oli 13 maakunnassa koko maan syntyvyyttä korkeampi. Vuoden 2016 syntyvyyden mukaan eniten lapsia syntyisi Pohjanmaan maakunnissa: Keski-Pohjanmaalla keskimäärin 2,13 lasta naista kohden ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Pohjanmaalla 1,91. Ainoa maakunta, jossa syntyvyys oli vuonna 2016 väestön uusiutumistason yläpuolella, oli Keski-Pohjanmaa.
Vähiten lapsia syntyisi Uudenmaan maakunnassa, keskimäärin 1,45 lasta naista kohden.
Vaikka syntyvyys aleni koko maan tasolla, kolmessa maakunnassa se nousi. Kainuun maakunnassa syntyvyys nousi 1,68 lapsesta 1,79 lapseen eli 6,2 prosenttia. Ahvenanmaalla syntyvyys nousi 6,1 prosenttia ja Keski-Pohjanmaalla 5,8 prosenttia. Muutos selittyy osaksi sillä, että varsinkin Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa syntyvyys oli laskenut edellisenä vuonna jyrkästi ja nyt nousi hieman.
Etelä-Karjalan maakunnassa syntyvyys aleni 1,68 lapsesta 1,52 lapseen naista kohden kokonaishedelmällisyysluvulla mitaten. Luku pieneni 9,6 prosenttia edellisvuodesta, mikä oli suurin suhteellinen väheneminen maakunnittain. Pohjois-Savon maakunnassa syntyvyys aleni suhteellisesti toiseksi eniten, 8 prosenttia. Pohjois-Savossa syntyvyys aleni 1,68 lapsesta 1,54 lapseen naista kohden.