Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Ti­lan­ne­kat­saus: Mitä edus­kun­nas­sa oi­keas­ti teh­dään?

Eduskunnasta

Terveisiä eduskunnasta! Yksi vähälle huomiolle jäänyt, mutta äärimmäisen tärkeä politiikan sektori on kriminaalipolitiikka. Kysymyksessä on ennen kaikkea oikeusministeri Leena Meren (ps.) johdolla tehdyt kiristykset, jotka ovat olleet perussuomalaisten tavoitteissa ja puolueen ohjelmissa ennen viime eduskuntavaaleja.

Käytännössä siis jatkossa Suomessa on olemassa myös todellinen elinkautinen.

Eräs tärkeimmistä uudistuksista tällä kaudella on mielestäni se, että nyt ensikertalainen voi todellakin olla vain kerran. Aiemmin suomalaisessa oikeusjärjestelmässä oli sellainen kummallisuus, että rikoksesta tuomittaessa saattoi olla ensikertalainen useampaankin kertaan, kunhan aiemmasta rikoksesta oli kulunut tarpeeksi kauan.

Kuten tiedämme, katujengirikollisuus Suomessa on ottanut uusia kierroksia. Näistä rikollisjoukoista lähes kaikki ovat maahanmuuttajataustaisia. Olemme saaneet lehdistä lukea, että nuorisoporukat ovat käyttäneet hyvin nöyryyttävääkin väkivaltaa ja lisäksi jengit ovat käyttäneet alle 15-vuotiaita hyväksi rikoksissaan, koska he eivät ole vielä rikosoikeudellisessa vastuussa. Kaikkiin näihin ja lisäksi erilaisiin aselakeihin on tehty kiristyksiä.

Erilaisiin meille vieraisiin kulttuureihin kuuluvat pakkoavioliitot sekä sukupuolielinten silpomiset. Pakkoavioliitot kriminalisoimme, silpomisista teimme kokonaan oman rikoksen, ja rangaistavaa on nyt jo sen valmistelukin.

Suomessa elinkautinen vankeusrangaistus on yleensä 14–15 vuotta, mutta tämä hallitus ottaa käyttöön niin sanotun varmuusvankeuden. Sillä tarkoitetaan sitä, että erityisen vaaralliset vangit voidaan pitää vankeudessa ihan niin pitkään kuin tarve on, vaikka koko loppuiän.

Käytännössä siis jatkossa Suomessa on olemassa myös todellinen elinkautinen.

Yhtenä tärkeimpänä oman valiokuntani, siis hallintovaliokunnan kautta menneenä uudistuksena pidän ehdottomasti kansalaisuuden ehtojen kiristyksiä. Suomessa täytyy esimerkiksi asua entistä pidempään, täyttää toimeentulo-, kielitaito- ja nuhteettomuusvaatimukset sekä läpäistä kansalaisuuskoe.

Suomen passi ja Suomen kansalaisuus eivät ole itsestäänselvyys, ne ovat palkinto onnistuneesta kotiutumisesta. Ne tuovat mukanaan oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia tätä hienoa maatamme kohtaan.

Hallituskautemme kääntyy kohti loppua. On selvää, että erilaiset stuntit ja irtiotot lisääntyvät politiikassa, kun vaalit lähestyvät.

Itse olen rauhallisin mielin, sillä kuluneessa 7,5 vuodessa on saatu paljon hyvää aikaiseksi.

Suomen politiikan suuntaa on hitaasti, mutta varmoin ottein käännetty kohti parempaa. On ollut hienoa huomata, että työ on todella kantanut hedelmää. Sen voi todeta lakikirjan tai vaikka Finlexin avaamalla.

Mauri Peltokangas
Kirjoittaja on perussuomalaisten
kansanedustaja, hallinto-
valiokunnan pj. Kokkolasta.