Ti­kan­ojan uusi näyt­te­ly vie ai­ka­mat­kal­le Vaasan teat­te­rei­den his­to­riaan – Esillä myös tai­det­ta 100 vuoden takaa

Vaasa
Irma Rewellin esiintymisasut vangitsevat katseet näyttelyssä. Koreita asuja katselemassa teatterinjohtaja Seppo Välinen ja amanuenssi Nina Takala
Irma Rewellin esiintymisasut vangitsevat katseet näyttelyssä. Koreita asuja katselemassa teatterinjohtaja Seppo Välinen ja amanuenssi Nina Takala
Kuva: Jarno Pellinen

Tikanojan taidekodissa on avautunut näyttely, joka kertoo pohjalaista teatterihistoriaa. Näyttämöllä-näyttely syntyi yhteistyönä museoiden, Vaasan kaupunginteatterin, Wasa Teaterin ja Vaasan oopperan kanssa.

Näyttelyssä on esillä esimerkiksi Irma Rewellin loisteliaita esiintymispukuja, valokuvia vuosikymmenten varrelta, lavastusten pienoismalleja ja Nukketeatteri Peukalopotin nukkeja ja esineistöä.

Ajallisesti näyttelyssä kuljetaan vaasalaiseen teatterihistoriaan 1800-luvun kiertävien teatteriseurueiden ajasta aina nykypäivään saakka.

Aineistoissa riitti sen kokoajilla ammennettavaa.

– Runsauden pula oli melkoinen ja nyt esillä ovat valitut palat, toteaa Vaasan kaupungin museoiden amanuenssi Nina Takala.

Näyttely juhlistaa osaltaan vaasalaisteattereiden merkkivuosia.

Wasa Teater täytti sata vuotta 2019, ja Vaasan Kaupunginteatterille tuli 80 vuotta täyteen tänä vuonna.

Suomenkielinen teatteritoiminta alkoi tosin Vaasassa jo paljon aiemmin. Syksyllä 1906 perustettiin kaupunkiin Vaasan Työväen Teatteri.

Syksyllä 1929 aloitti puolestaan toimintansa Vaasan Näyttämöharrastajat, joiden näyttämö, samoin kuin näyttelijät, olivat samat kuin Työväenteatterilla.

Näyttämöharrastajien toiminta loppui 1941 ja teatteritoimintaa jatkamaan perustettiin 1942 Vaasan Näyttämö. Teatterin juhlavuosi lasketaan vuodesta 1942 juuri siksi, että Näyttämö oli Pohjanmaan ensimmäinen ammatillisluontoinen suomenkielinen teatteri.

Vuonna 1946 teatteri muutti nimensä muotoon Vaasan Suomalainen Teatteri.

Nykyisen nimensä Vaasan kaupunginteatteri sai vuonna 1972.

Mustalaisparonitar-asu saa seuraa samannimisestä, Sonja Jäämeren maalaamasta teoksesta.
Mustalaisparonitar-asu saa seuraa samannimisestä, Sonja Jäämeren maalaamasta teoksesta.
Kuva: Jarno Pellinen

Musiikkiteatteri elää vahvasti

Näyttelyssä nousee esiin Vaasan kaupunginteatterin vahva historia musiikkiteatterin esittäjänä.

Teatterinjohtaja Seppo Välisen mukaan vahvaan kivijalkaan nojaten on hyvä rakentaa nykypäivää, jossa musiikkiteatteri on yhä vahvasti läsnä.

Lars Sundin Colorado Avenue on teos, josta molemmat vaasalaisteatterit ovat esittäneet omat tulkintansa. Wasa Teaterin Coloradon ensi-ilta koitti 1999, jolloin teatteri täytti 80 vuotta. Vaasan kaupunginteatterissa pohjalaiseepoksen maailmaan mentiin viime vuonna.

Näyttelyssä on esillä rooliasuja ja rekvisiittaa molemmista näytelmistä.

Välinen toteaa, että Dollari-Hannan vahvan naisen tarinassa varmasti riittää ammennettavaa monille tuleville polvillekin.

Esillä on myös lavastusten pienoismalleja, joiden yksityiskohdissa riittää tarkasteltavaa.
Esillä on myös lavastusten pienoismalleja, joiden yksityiskohdissa riittää tarkasteltavaa.
Kuva: Jarno Pellinen

Toinen näyttely esittelee sävyjä 1920-luvun paletilta

Tikanojan taidekodissa on vastikään avautunut toinenkin näyttely. Sävyjä 1920-luvun paletilta on koottu museon omista kokoelmista. Teokset ovat ajalta, jolloin vaasalainen kauppaneuvos Frithjof Tikanoja kartutti ahkerasti kokoelmaansa.

– Esillä on myös sellaisia teoksia, jotka eivät ole olleet esillä joko lainkaan tai ainakaan pitkään aikaan, kertoo kokoelmapäällikkö Auli Jämsänen.

Aikakaudelle ominainen, herkullisen kirkkaista väreistä murrettuihin sävyihin yltävä väripaletti piirtyy hyvin esiin teoksissa.

– Taiteilijat varioivat värejään tuolloin voimakkaasti, Jämsänen sanoo.

Hän on koonnut näyttelyyn myös nimilistaa tuon aikaisista värisävyjen nimistä.

Esillä on noin 40 teosta, ja niiden kautta saa Jämsäsen mukaan melko edustavan kuvan 1920-luvun suomalaisesta kuvataiteesta.

1920-luvulla elettiin vahvaa kaupungistumisen aikaa, kuppiloissa soi jazz ja elokuvateatterit kutsuivat katsojia. Toisaalta yhteys maaseutuun oli yhä vahva ja siellä olivat myös monen kuvataiteilijan juuret.

Talonpoikaisuuden ja kaupungistumisen vastakohtaisuus tulee myös hyvin esiin näyttelyssä. Näyttelyn maaseutukuvauksia edustaa esimerkiksi Werner Åströmin Vimpelissä maalattu Maatalo. Kokoelman harvinaisempaa suomalaista kaupunkimaisemaa edustaa puolestaan talvinen satamanäkymä Karl Ingeliukselta.

Tyko Sallisen Lauantai-ilta-teoksessa näkyy työelämään liittyvä tehtaanpiippu. Etualan väki kuitenkin iloitsee vapaasta illasta.
Tyko Sallisen Lauantai-ilta-teoksessa näkyy työelämään liittyvä tehtaanpiippu. Etualan väki kuitenkin iloitsee vapaasta illasta.
Kuva: Mikko Lehtimäki
William Lönnbergin hehkuvasävyinen Silittäjä on vuodelta 1922.
William Lönnbergin hehkuvasävyinen Silittäjä on vuodelta 1922.
Kuva: Mikko Lehtimäki

Matkustelu toi vaikutteita

Sotavuosien jälkeen 1920-luvun taiteilijat pääsivät myös matkustelemaan Euroopassa ja kansainväliset vaikutukset näkyivät heidän taiteessaankin.

Kansainvälisiä vaikutteita on esimerkiksi Eemu Myntin Merenneito-teoksessa. Sen sävyjä kriitikko Edvard Richter kuvasi seuraavasti: ”Herkullisia värejä, oikein värituoksua, joka on kuin parasta Ranskan parfyymiä”. Maalaus saikin edustavan paikan Tikanojan kodin seinältä.

Tikanojan toiveena oli, että hänen Vaasan kaupungille lahjoittamansa taidekokoelma voisi myöhemmin toimia myös taidekasvatuksen välineenä. Auli Jämsäsen mukaan tämä on otettu huomioon näyttelyiden suunnittelussa.

Tikanojan taidekodin näyttelyt

Näyttämöllä-näyttely on esillä 12.3.2023 saakka.

Sävyjä 1920-luvun paletilta -näyttely on esillä toistaiseksi.

Mainos
Ilkka-Pohjalaisen pelit

Pelaa Ilkka-Pohjalaisen digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä