VAASA
Uusi korkealaatuinen taidekirja juhlistaa 70 vuotta sitten avattua taidekotia ja sen kokoelmaa.
Tasan 70 vuotta sitten järjestettiin avajaisjuhla Tikanojan taidekodissa. Yleisölle Tikanojan taidekodin ovet avautuivat joulun pyhien jälkeen.
Kauppaneuvos Frithjof Tikanoja lahjoitti vuonna 1951 yli tuhannen taideteoksen kokoelman, kirjaston, antiikkiesineitä ja talon Vaasan kaupungille.
– Se oli Tikanojan joululahja vaasalaisille, kuvailee Vaasan kaupungin museoiden kokoelmapäällikkö Auli Jämsänen.
Uutta tietoa teoksista
Juhlavuoden kunniaksi on nyt ilmestynyt taidekustantamo Parvsin kustantama 176-sivuinen teos Tikanojan taidekokoelmasta, Taiteen jaloruusuja ja outoja kukkia . Se on julkaistu samaan aikaan kolmena erikielisenä versiona: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kirja on tarkoitettu niin matkailijoille kuin paikallisillekin.
– Tämä on uskomattoman upea kokoelma: se on laaja ja sisältää hyvin eri tyyppisiä teoksia, kustantaja Hanna Karppanen hehkuttaa.
Kirjan on toimittanut Auli Jämsänen, joka löysi tutkimuksissaan paljon uutta tietoa niin teosten valmistumis- ja hankintavuosista kuin henkilöiden elämänvaiheista. Lähellekään kaikki ei kuitenkaan mahtunut mukaan kirjaan.
– Niitä tietoja voidaan hyödyntää myöhemmin esimerkiksi näyttelyitä suunnitellessa, Jämsänen sanoo.
Hän käytti tiedonlähteenä digitoituja vanhoja päivälehtiä sekä museon ja Vaasan taideyhdistyksen arkistoja.
Artikkeleiden kirjoittajina on joukko paikallisia museoammattilaisia sekä valtakunnallisia tutkijoita. Kuvat ovat tärkeässä roolissa. Niitä on 130 ja laatuun on panostettu: värierottelun on tehnyt taidekuviin erikoistunut asiantuntija.
Taiteilijoita perhepiirissä
Kälviältä Vaasaan muuttanut tukkukauppias Frithjof Tikanoja oli merkittävä persoona suomenkielisessä yhteisössä Vaasassa 1900-luvun alussa. Ulospäin suuntautunut ja spontaani mies menestyi liike-elämässä, ja harrasti ja tuki samalla laajasti kulttuuria: musiikkia, kirjallisuutta, kuvataidetta.
Auli Jämsänen uskoo, että vaimo Ruusa Tikanoja, omaa sukua Myntti, oli merkittävä vaikuttaja kokoelman muodostumisessa. Hänen ja Ruusan veljen Eemu Myntin kautta Tikanoja myös tutustui moniin taiteilijoihin.
Tikanoja oli Myntin mesenaatti, ja taidekoti onkin samalla Eemu Myntin taiteen koti.
Moninaiset perhe- ja sukulaisuussuhteet käyvät ilmi sukupuusta kirjan lopussa, esimerkiksi miten arkkitehti Matti Visanti liittyy Tikanojaan.
Hiihtopalkinnoista Matisseen
Mutta mistä oikein alkoi keräily? Tiedetään, että Frithjof Tikanojalla oli jo varhain halu tukea taiteilijoita, ja hän oli hankkinut esimerkiksi hiihtokilpailuihin palkinnoksi Eero Nelimarkan teoksia.
Ensimmäinen mittava taidehankinta oli kuvanveistäjä Elias Ilkalta tilattu veistos Peikko ja impi , joka valmistui perheen huvilalle Meriniemeen, Gerbyhyn vuonna 1915. Nykyään patsas on Tiklas-puistossa.
Heti 1920-luvun alussa kauppaneuvos hankki merkittävät ranskalaisen taiteen teokset, kuten Edgar Degas’ta, Henri Matissea ja Paul Gauguinia.
Ranskalaisen taiteen kokoelma on paraikaa esillä Tikanojan taidekodin ensimmäisessä kerroksessa. Ylemmissä kerroksissa on Vuoden nuoren taiteilijan Joel Slotten näyttely.
Ensi syksynä alakerran perusnäyttely vaihtuu suomalaiseen taiteeseen.
Laura Krohn
