Ahvenanmaan demilitarisointia koskevan sopimuksen laatijoihin kuuluu muun muassa Hänen Majesteettinsa Ison Britannian ja Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan ja brittiläisten merentakaisten alueitten Kuningas, Intian Keisari.
Kyllä vaan: Sopimus on niin vanha – vuodelta 1922 –, että Intiakin oli vielä brittien siirtomaa. Se täydentää vielä vanhempaa sitoumusta, joka määritteli Ahvenanmaan aseman Krimin sodan lopputuloksena 1856.
Teknisesti ottaen kyseessä on "Ahvenanmaansaarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskeva sopimus", jossa demilitarisointi-termiä ei edes käytetä.
Sopimuksen mukaan Ahvenanmaalle ei saa rakentaa sotilastukikohtia tai -rakennuksia, eikä minkään maan armeija saa tunkeutua sopimuksessa määritellylle vyöhykkeelle (maa-alueet sekä ympäröivä vesialue).
Suomelle sopimus sallii kuitenkin tiettyjä poikkeuksia. Esimerkiksi ilmavoimat saavat aivan rutiininomaisesti lentää Ahvenanmaan vyöhykkeen ilmatilassa, mutta laskeutuminen on sallittu ainoastaan hätätilanteissa.
– Suomalaisia sotilaita voi olla Ahvenanmaalla tai sen saaristossa ainakin tapauksissa, jotka liittyvät kutsuntojen järjestämiseen, merivoimien tarkastuskäynteihin, virka-aputilanteisiin tai aluevalvontalain mukaisten tehtävien toteuttamiseen, kertoo hallitussihteeri Teija Pellikainen puolustusministeriön lainvalmistelu- ja oikeusyksiköstä.
Myös rauhan aikana Suomi saa asettaa Ahvenanmaalle aseellista voimaa. Sopimuksen mukaan näin voi tehdä "poikkeuksellisissa olosuhteissa".
Pellikaisen mukaan Suomi voi määritellä itse, mitä tämä aseellinen voima voisi olla:
– Suomi saa itse harkita, mitä toimenpiteitä se käyttää. Sopimus ei edellytä muiden sopimusosapuolten konsultointia.
Mikäli Itämerellä syttyisi sota, Suomi saisi puolueettomuuden turvaamiseksi miinoittaa Ahvenanmaan vesialueen ja "sitä varten ryhtyä sellaisiin laivastotoimenpiteisiin, jotka ovat aivan välttämättömiä".
Toimenpiteiden laatua ei sopimuksessa tarkemmin määritellä, eikä päätöksenteko juurikaan poikkeaisi muuta Suomea koskevista päätöksistä.
– Päätökset sotilaallista maanpuolustusta koskevissa asioissa tehtäisiin perustuslain ja puolustusvoimista annetun lain puitteissa koko Suomen alueella, myös Ahvenanmaan osalta, Pellikainen kertoo.
Ahvenanmaan itsehallintolaista seuraava kuulemisperiaate otettaisiin kuitenkin päätöksenteossa huomioon.
Sopimuksen perusperiaatteena on, että Ahvenanmaa jäisi kaikissa tilanteissa sotatoimien ulkopuolelle. On tietysti eri asia, voiko moiseen luottaa, joten sopimuksessa on otettu huomioon Ahvenanmaata kohtaan tai sen kautta Suomea vastaan suunnattu hyökkäys.
Tuossa tilanteessa Suomen olisi ryhdyttävä "tarpeellisiin toimenpiteisiin" hyökkääjän pysäyttämiseksi ja torjumiseksi. Tässäkin Suomelle jää melkoisesti liikkumavaraa .
– Sopimuksessa perustetun mekanismin mukaan Suomi voi ryhtyä tarpeellisiin toimiin välittömästi ja sen jälkeen olisi informoitava sopimuksen osapuolia. Tarvittavat toimenpiteet arvioidaan aina tapauskohtaisesti, eikä sopimus määrittele tarkemmin mahdollisia keinoja, Pellikainen selvittää.
MIKKO PULLIAINEN / LÄNNEN MEDIA