Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Tiestön kuntoon kan­nat­taa pa­nos­taa

-
Eduskunnasta

Kuljetusalalla on iso merkitys suomalaisen yhteiskunnan toimivuuden, huoltovarmuuden ja taloudellisen kilpailukyvyn kannalta.

Näitä tavoitteita ei kuitenkaan voida saavuttaa ilman toimivaa ja hyväkuntoista tieverkkoa.

Maantieverkko on Suomen logistinen selkäranka. Valtaosa tavaroista kulkee kumipyörillä. Raskas liikenne varmistaa, että raaka-aineet, elintarvikkeet ja vientituotteet liikkuvat koko maassa.

Tiestö on samalla monelle kuljetusalan ammattilaiselle työympäristö, jonka kunto vaikuttaa suoraan työturvallisuuteen, työn sujuvuuteen ja toimitusvarmuuteen.

Tieverkollamme pelkkä pintojen paikkaaminen ei enää riitä, vaan tarvitaan kunnon perusparannusta. Alempiasteinen tieverkko on kriittinen erityisesti maa- ja metsätalouden, elintarvikehuollon sekä jäte- ja peruspalveluiden kuljetuksille.

Koko tieverkon kunto ratkaisee Suomen saavutettavuuden ja elinvoiman.

Tiestön kunnolla on vaikutusta ihmisten hyvinvointiin ja arjen sujumiseen, työllisyyteen ja talouteen, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen.

Tiestön rahoituksen vahvistaminen on tulevaisuudessa välttämätöntä. Aikoinaan, toimiessani kunta- ja liikenneministerinä, tieverkon korjausvelka oli 2.4 miljardia euroa. Nyt korjausvelan arvioidaan olevan 2,7 miljardia euroa, vaikka kaksi viime vuotta ovat olleet tehokkaita tiestön perusväylänpidossa.

Ennakoiva kunnossapito on tehokkain tapa ehkäistä kustannusten kasvua. Resursseja on kohdennettava hankkeisiin, joilla on laaja vaikutus yrityksiin ja kansalaisiin koko maassa.

Tiestön kuntoon panostaminen on kaikin puolin kannattavaa. Tiestön kunnolla on vaikutusta ihmisten hyvinvointiin ja arjen sujumiseen, työllisyyteen ja talouteen, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen.

Kuljetusala ja raskas liikenne on muutenkin huomioitava päätöksenteossa nykyistä selkeämmin ja laajemmin.

Muun muassa siirtymä uusiin käyttövoimiin edellyttää kattavaa ja tarkoituksenmukaista lataus- ja jakeluverkostoa kuljetusreiteille, jotta kuljetusten tehokkuus ja toimitusvarmuus säilyvät.

Huomiota on kiinnitettävä myös raskaan liikenteen taukopaikkoihin. Niiden määrä, turvallisuus ja palvelutaso eivät vastaa nykyisiä tarpeita.

Riittävät ja hyvin varustellut taukopaikat ovat keskeinen osa kuljettajien työhyvinvointia, mutta myös liikenneturvallisuutta. Taukopaikkaverkoston kehittäminen tulee nähdä osana kokonaisuutta, jossa voidaan samanaikaisesti edistää myös uusien käyttövoimien jakeluinfraa.

Nykyisessä taloustilanteessa on tärkeää hyödyntää täysimääräisesti myös Euroopan unionin tarjoamat rahoitusmahdollisuudet. EU-rahoitus tukee infrastruktuurin kehittämistä erityisesti keskeisillä liikennekäytävillä, sotilaallisen liikkuvuuden vahvistamisessa sekä kestävien kuljetusratkaisujen edistämisessä.

Näiden rahoituskanavien tehokas käyttäminen on välttämätöntä, jotta tieverkon kuntoa voidaan parantaa ja sen kehittämistä vauhdittaa.

Hyvää juhannusta – pysytään tiellä ja pinnalla!

Paula Risikko
Kirjoittaja on kokoomuksen
kansanedustaja Seinäjoelta.