Kaikkien sotilaallisen puolustuksen ja turvallisuuden kanssa tekemisissä olevien katseet ovat olleet puolentoista vuoden ajan paljolti Ukrainassa. Sodan kokemuksista on haettu oppia myös siihen, millaista tieteellistä tutkimusta asevoimat tarvitsevat tuekseen.
Naton tutkimusjohtajan Bryan Wellsin mukaan Ukraina on osoittanut, että taistelukentällä käytetään erilaisia sotilaallisia kyvykkyyksiä laidasta laitaan – lennokeista täsmäohjuksiin ja taistelupanssareista miinoihin.
.
Hänen mukaansa nykyään puhutaan paljon uusista murroksellisista teknologioista, joiden osalta Naton onkin syytä huolehtia etulyöntiasemansa säilyttämisestä. Uudet teknologiat eivät kuitenkaan ole syrjäyttäneet vanhempia ratkaisuja vaan tulleet mukaan niiden lisäksi, Wells arvioi.
– Tämä merkitsee sitä, että se tieteen ja teknologian alue, jota tarvitaan asevoimien tukemiseen, laajenee koko ajan, hän sanoo.
Wells uskoo, että Naton tiede- ja tutkimusorganisaatio (STO) kykenee vastaamaan tähän haasteeseen.
Suomella "lentävä lähtö" yhteistyöhön
STO:n johtokunta on tällä viikolla ollut koolla Suomessa Wellsin johdolla. Kyseessä on ensimmäinen näin laaja korkean tason kokous, jota Suomi on päässyt Nato-maana isännöimään.
Perjantaina päättyvään kokoukseen on osallistunut noin 130 ihmistä Natosta ja sen jäsenmaista sekä läheisimmistä kumppanimaista. Suomalaismedia pääsi haastattelemaan Wellsiä Helsingissä jo maanantaina, mutta kokouksesta ei ollut lupa uutisoida mitään ennen perjantaita.
Wellsin mukaan tuore Nato-jäsen Suomi on jo entuudestaan merkittävä toimija puolustusliiton tiede- ja tutkimusorganisaation yhteistyössä. Suomi on ollut jäsen organisaation johtokunnassa jo vuodesta 2015 ja siitä lähtien mukana "lähes kaikessa", Wells sanoo.
– Voi hyvin sanoa, että Suomi sai lentävän lähdön, Naton tutkimusjohtaja kuvailee.
Wellsin mukaan Suomi on jo mukana noin 60:ssä STO:n tutkimusprojektissa, mikä on maan väestömäärään suhteutettuna paljon. Ensi vuonna Suomi johtaa hanketta, jossa selvitetään, miten sotilaallista kesto- tai selviytymiskykyä eli resilienssiä voi parantaa tieteen ja tutkimuksen avulla.
– Tämä on alue, josta tiedän Suomella olevan huomattavasti kokemusta, jota se voi jakaa muille liittolaiselle, Wells kehuu.
Yhteensopivista yhteisiin ratkaisuihin
Naton tutkimusjohtokunnan kokousta Suomessa isännöi Puolustusvoimien tutkimusjohtaja, insinöörieversti Jyri Kosola. Hänen mukaansa Suomi hakee Naton tiede- ja teknologiayhteistyöstä tiivistetysti "resurssien yhdistämistä ja tulosten jakamista". Vaativien testien tekeminen on paljon edullisempaa yhdessä kuin yksin.
Kosolan mukaan on myös Suomen intressissä varmistaa, että tarvittaessa apuun tulevien muiden Nato-maiden joukkojen käytössä on teknologisia ratkaisuja, jotka toimivat Suomen oloissa.
– On kehitettävä yhteensopivia ja toivottavasti tulevaisuudessa myös kokonaan yhteisiä Nato-ratkaisuja. Lisäksi tavoitteena on Nato-joukkojen parempi kyky toimia pohjoisessa, hän listaa.
Kosola lupaa Suomen voivan tarjota kehitteillä olevien ratkaisujen testialustaksi neljä erilaista vuodeaikaa, mukaan lukien kurjaa säätä, matalaa pilveä ja hyttysiä.
Wellsin mukaan Naton maailmanlaajuisessa tiede- ja tutkimusverkostossa on mukana noin 5 000 tutkijaa sekä jäsen- että kumppanimaista. Erilaisia tutkimusprojekteja on käynnissä nelisensataa.
Naton projektirahoista haaveileville on syytä huomauttaa, että jokainen osallistuva maa maksaa viulut itse. Yksikään Nato-maa ei ole mukana kaikissa hankkeissa, vaan vain niissä, jotka se kokee oman etunsa mukaisiksi tai joissa sillä on erityistä annettavaa. Mahdollisten ideoiden kanssa kannattaa siis lähestyä Pääesikuntaa, ei Natoa, Kosola toteaa.
Wellsin mukaan Suomessa pidetyssä Nato-kokouksessa oli nuorten tutkijoiden innostamiseksi järjestetty erityinen tapahtuma, jossa uransa alkuvaiheessa tutkijat eri liittolaismaista pääsivät esittelemään tutkimustaan.
Humanistejakin tarvitaan
Naton tiedeyhteisössä pyritään näkemään pitkälle tulevaisuuteen. STO julkisti viime keväänä raportin, jossa hahmotellaan tieteen ja teknologian kehitystrendejä aina vuoteen 2043 saakka.
Wellsin mukaan Natossa arvioidaan, että sotilaalliset kyvykkyydet muuttuvat yhä enemmän digitaalisiksi, toisiinsa verkottuneiksi ja älykkäiksi. Lisäksi niissä käytetään yhä useammin tekoälyä ja erittäin suuria tietoaineistoja päätöksenteon tukena.
Wellsin mukaan Natossa arvioidaan, että tekoälyn ja digitaalisen vallankumouksen jälkeen seuraava suuri mullistus ja uudet löydöt tulevat synteettisen biologian alalta. Sillä tarkoitetaan Sitran mukaan "ihmisen suunnittelemia ja rakentamia biologisia systeemejä, soluja, solun osia tai eliöitä, joita ei löydy luonnosta". Synteettisen biologian tarjoamia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi rokotteiden tai yksilöllisten lääkkeiden kehittäminen, uhkia taas esimerkiksi keinotekoisten taudinaiheuttajien luominen.
– Vaikka arvio tehtiin jo ennen (tekoälysovellus) Chat GPT:n julkaisemista, luulen sen pitävän edelleen paikkansa. Tieteellisesti kun katsotaan 20 vuoden päähän, niin todistamme synteettisen biologian saavutuksia, kun taas tekoälyä käytetään jo enemmän kypsänä teknologiana, Wells arvioi.
Puolustusalan tieteelliset ja tutkimukselliset tarpeet eivät työllistä vain insinöörejä ja fyysikkoja, vaan kysyntää on myös humanisteille.
– Tarvitsemme yhä enemmän tutkijoita muilta kuin niiltä perinteisiltä fyysisten luonnontieteiden alueelta, jotka yleensä yhdistetään puolustukseen ja turvallisuuteen, Wells sanoo.
Hän palaa esimerkkiin tekoälyn käytöstä sotilaallisessa päätöksenteossa.
– Tarvitaan tietysti teknistä ymmärrystä käytössä olevista laitteista, mutta myös yhä enemmän psykologista ymmärrystä prosesseista ihmisaivoissa, kun ne käsittelevät tuotettua tietoa, Wells kuvailee.
Toinen suomalaisittain tutulta kuulostava esimerkki on pyrkimys saada enemmän naisia asevoimien palvelukseen. Uudenlaisten, naisille sopivien suojavarusteiden lisäksi tässä työssä pitää Wellsin mukaan ottaa huomioon myös monenlaisia psykologisia ja sosiologisia näkökohtia.