Väestö ikääntyy ja kilpailu nuorista käy kuumana maakuntien välillä. Tulevaisuudessa yhä useampi työnantajakin on mukana tässä kisassa. Se voittaa, joka pystyy kilpailukykyisen palkan lisäksi tarjoamaan sellaisen työn ja työympäristön, joka vastaa nuorten arvoja.
Työelämässä on tällä hetkellä kolme sukupolvea: X-, Y- ja Z-sukupolvet. Heistä jokaisella on hieman toisistaan poikkeava suhtautuminen työelämään ja johtamiseen, koska he ovat kasvaneet aikuiseksi erilaisessa maailmassa kuin edeltäjänsä.
Jos mietitään nuorimpia, 1997 jälkeen syntyneitä, Z-sukupolven ”diginaativeja zoomereita”, niin tutkimusten mukaan he kyseenalaistavat mielellään totuuksia ja kaipaavat perusteluita. Heillä on halu vaikuttaa asioihin ja ilmaista itseään sekä tarve sosiaaliseen verkostoitumiseen. He vierastavat hierarkioita ja odottavat joustavaa, innostavaa ja erilaisuutta hyväksyvää johtamista. Työnantajalta arvostetaan avoimuutta ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Nämä nuoret haluavat työskennellä yhteisössä, jolla on positiivinen vaikutus yhteiskuntaan ja ympäristöön. Paljon puhutaan nykyään nimenomaan työn merkityksellisyydestä.
Työnhaku Suomessa 2024 -tutkimus selvitti äskettäin 18–64-vuotiaiden suomalaisten kokemuksia työnhausta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 2 419 suomalaista. Selvityksen mukaan joka kolmas pitää työnhakuprosessia huonona, ja suurimmat ongelmat ovat palautteen puuttumisessa ja vuorovaikutuksen vähyydessä.
Erityisesti nuoret hakijat odottavat ohjaavaa palautetta, joka auttaa heitä kehittymään. Kuulen itsekin usein nuorilta, miten heitä harmittaa, kun työhakemuksiin ei välttämättä tule minkäänlaista vastausta, saati palautetta. Hakuprosessi on kuitenkin monelle nuorelle ensimmäinen kosketus työnantajaan. Jos se epäonnistuu, voi mielikuva yrityksestä pysyä pitkäänkin negatiivisena. Työnhakukokemuksen parantaminen olisi sekä hakijoiden että työnantajien etu. Fiksusti hoidettuna hyvä kokemus sitouttaa hakijan ja saa hänet puhumaan yrityksestä hyvää.
Toinen asia, josta nuoret, usein aiheestakin, valittavat, on se, ettei työpaikalla saa kunnollista perehdytystä. Kyse on kuitenkin lakisääteisestä oikeudesta, jonka tavoitteena on saattaa uusi työntekijä mahdollisimman nopeasti turvalliseen ja tuottavaan työhön. Ja on sekin tärkeää, että tulokas tuntee itsensä tervetulleeksi ja työyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi alusta saakka.
Olen kuullut myös paljon positiivisia tarinoita. Onneksi näihin asioihin on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Kuten nuoriin ylipäänsä. Ja hyvä näin, ovathan he meidän tulevaisuutemme tekijöitä.
Satu Ahopelto (kok.)
yrityspalvelupäällikkö
Seinäjoki