Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lausunto Anneli Auerin seksuaalirikosjutussa on tullut julkiseksi. Varsinais-Suomen käräjäoikeus antoi ratkaisunsa oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuudesta tänään.
Elokuussa annetussa lausunnossa käsitellään ultraviolettivalon soveltuvuutta vammatutkintaan. Uv-valoa käytettiin tapauksessa Auerin lasten vammojen tutkimiseen.
Lausunnon mukaan menetelmän löydökset ovat epävarmoja.
Oikeuslääkärit Sirkka Goebeler ja Pia Wahlsten kirjoittavat lausunnossa, että ultraviolettivaloa ei yleisesti käytetä elävien ihmisten ihon pintavammojen, kuten viiltohaavojen tai arpien tutkinnassa. Rikosteknisessä tutkinnassa ultraviolettivalon tiettyjä aallonpituuksia käytetään heidän mukaansa pääasiassa ultraviolettivalossa fluoresoivien eritteiden, kuten siemennesteen osoittamiseen pinnoilta. Toisena käyttökohteena on ihon pintaa syvemmällä olevien ruhjejälkien osoittaminen.
– Arpien sen sijaan voidaan odottaa olevan erotettavissa jo näkyvällä ns. valkoisella valolla, he kirjoittavat.
Lääkärien mukaan viiltelyarvet ovat ihon pinnassa, joten jos viiltelyvammasta on jäänyt normaalista poikkeavaa arpikudosta, se on erotettavissa niin näkyvää valoa kuin ultraviolettivaloakin käyttämällä. Ultraviolettivalo ei lääkärien mukaan tuo iholta esille sellaisia arpia, jotka eivät lainkaan ole erotettavissa näkyvällä valkoisella valolla.
"Ei käytännön merkitystä"
Lääkärit kertovat, että lausuntoa kirjoittaessaan heillä oli käytössään lääkärinlausunnot, poliisin laatima Powerpoint-esitys lasten tutkimuksen yhteydessä ultraviolettivalolla esiintulleista, arviksi tulkituista jäljistä sekä valokuvia.
– Kaikki näkemämme valokuvat ovat olleet jo käsiteltyjä tiedostoja eivätkä siten täysin vastaa alkuperäisiä kuvia, joten niiden perusteella ei löydöksistä voi vetää varmoja johtopäätöksiä. Muutamassa kuvassa pienet arvet ovat erotettavissa, mutta pääosin löydökset valokuvissa jäävät allekirjoittaneiden arvion mukaan hyvin epävarmoiksi, lääkärit kirjoittavat.
He myös huomauttavat, että lääkärinlausunnoissa suurinta osaa löydöksistä ei sanallisesti kuvata tarkemmin, vaan ne lausutaan yksinkertaisesti lyhyiksi tai pitkiksi arviksi.
Lääkärit tuovat myös ilmi puutteita heidän käytössään olleissa lääkärinlausunnoissa. Niistä puuttuivat heidän mukaansa tiedot ultraviolettivalon lähteestä, valaistustehosta ja käytetystä valon aallonpituudesta, joilla on merkitystä löydösten esiinsaamisessa. Epäselväksi on lääkärien mukaan jäänyt myös se, onko kaikki kuvat otettu ultraviolettivaloa käyttämällä sekä se, miten ja kenen toimesta kuvat on käsitelty.
– Edellä olevan perusteella ja vuosikymmenten kokemuksella oikeuslääketieteellisestä vammatutkinnasta toteamme kunnioittaen, että tiedossamme ei ole, että ultraviolettivalolla olisi saatavissa iholta esille arpia, jotka eivät olisi jo näkyvässä valossa erotettavissa, eikä siten voida katsoa, että ultraviolettivalolla olisi käytännön merkitystä vanhojen jo parantuneiden vammojen arvioinnissa ja arpien havainnoinnissa, he päättävät lausuntonsa.
Puolustus: Todisteet epäluotettavia
Käräjäoikeus määräsi Auerin ja tämän entisen miesystävän vastauskirjelmät osin salassa pidettäviksi 60 vuoden ajaksi. Oikeus perusteli osittaista salausta sillä, että vastauksissa on muun muassa viittauksia sosiaaliviranomaisten tekemiin havaintoihin sijaisvanhempien toiminnasta. Suurimmilta osin vastaukset ovat kuitenkin julkisia.
Vastauksessaan Auer sanoo, että asiassa on nyt saatavilla paljon uutta näyttöä. Uutta ovat muun muassa sosiaalitoimen asiakirjat, jotka puolustuksen mukaan osoittavat, kuinka lapset vieraannutettiin äidistään ja vanhimmasta sisarestaan ja saatiin pelkäämään heitä.
Auerin asianajajan Markku Fredmanin mukaan oikeuslääkärien lausunto antaa syyttäjille aiheen harkita joistain syytteistä tai todisteista luopumista. Auerin täydennetyssä vastauksessa käräjäoikeudelle Fredman muun muassa toteaa, että syyttäjien todisteet viiltelyn jättämistä arvista ovat epäluotettavia.
Pitkä oikeustaistelu
Aueria ja hänen ex-miestään syytetään muun muassa useista törkeistä lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä vuosina 2007 ja 2008.
Viime viikolla julki tulleen syyttäjän haastehakemuksen mukaan Auer ja mies tekivät lapsille moninaista seksuaalista väkivaltaa. Lisäksi heidän syytetään muun muassa kahlinneen lapsia sekä kuvanneen heitä alasti. Syyttäjän mukaan Auer oli myös viillellyt lapsiaan sekä miehen kanssa muillakin tavoin pahoinpidellyt heitä.
Kaksikko tuomittiin rikoksista vuosien vankeusrangaistuksiin vuonna 2013. Viime vuoden lopulla korkein oikeus kuitenkin purki tuomion sen jälkeen, kun jutun asianomistajat – Auerin omat lapset – sanoivat, että heidän aiemmat kertomuksensa eivät pitäneet paikkaansa.
Valtakunnansyyttäjä päätti vuoden alussa jatkaa syytteiden ajamista uudessa käräjäkäsittelyssä.