Terveystalon ja Attendon torstaina ilmoittama jättikauppa voi olla pitkällä aikavälillä huono uutinen terveydenhuollon asiakkaille kilpailun näkökulmasta.
Yksityiset terveyspalvelut ovat Suomessa jo ennestään poikkeuksellisen voimakkaasti keskittyneet muuhun Eurooppaan verrattuna. Maassa on käytännössä vain neljä valtakunnallista terveyspalveluketjua, joista jää Terveystalon ja Attendon terveyspalveluiden yhdistyessä jäljelle kolme: Terveystalo, Mehiläinen ja Pihlajalinna.
Samaan aikaan, kun ala keskittyy, sen markkinat ovat laajentumassa miljardeilla euroilla hallituksen sote-uudistukseen kuuluvan valinnanvapauden myötä.
– Kun asiaa katsoo ekonomistin silmin, niin valinnanvapauden tulisi kohdata kilpailu. Ja kilpailua ei tule, jos ei ole toimijoita. Eihän esimerkiksi Terveystalon omat toimipisteet kilpaile toisiaan vastaan, eivät ainakaan hinnalla ja laadulla, sanoo THL:n arviointijohtaja Pekka Rissanen .
Rissanen muistuttaa, että kilpailu pitää hinnat kurissa ja kirittää yritykset innovaatioihin ja parempaan palveluun.
– Ei Suomessa hirveän hyviä kokemuksia saatu esimerkiksi pankkimaailmasta, jossa oli vain muutama toimija.
Työterveyshuolto askarruttaa
Sote-uudistuksen jälkeen pienet palveluntuottajat voivat olla entistä heikommilla suuria ketjuja vastaan. Yksi asiaan vaikuttava kysymys on työterveyshuolto. Rissasen mukaan suuret yksityiset ketjut ajattelevat työterveyshuoltoa sisäänheittotuotteena, jonka asiakkaille voi tarjota kylkiäisenä valinnanvapauspalveluita.
– Jos markkinoiden jakaminen tapahtuu tätä kautta, esimerkiksi pienten lääkärikeskusten toiminta voi vaikeutua, Rissanen sanoo.
Myös THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki näkee työterveyshuollon ja valinnanvapauspalveluiden yhdistymisessä riskejä.
– Tämä on mielestäni vähän ongelmallinen kuvio, kun ryhdytään laskemaan kapitaatiorahoitusta.
Sote-uudistuksessa terveyskeskukset korvaavien sote-keskusten rahoituksen pohjaksi tulee keskukseen listautuneisiin asiakkaisiin sidottu kiinteä kapitaatiokorvaus. Korvaus perustuu muun muassa maakuntien asukkaiden ikään, työssäkäyntiin ja sairastavuuteen.
Työterveyshuollon ja kapitaatiokorvauksen suhdetta on Keskimäen mukaan vaikeaa laskea tyhjentävästi.
– Se tarkoittaa, että yksityisen palveluntarjoajan toiminta voi olla hyvinkin tuottoisaa, jos se tarjoaa sekä työterveyshuoltoa että valinnanvapauspalveluita, Keskimäki selittää.
Keskimäen mukaan ainakin Englannissa vastaava toiminta onkin kielletty, jotta yhteiskunnan kustantamia palveluita ei käytettäisi sisäänheittotuotteina muille myytäville terveyspalveluille.
Kilpailu ei ulotu maalle
Sote-alan kilpailun tulevaisuus riippuu Rissasen mukaan paljolti siitä, kuka ja millä ehdoilla tulevilla sote-alueilla voi ryhtyä palveluntuottajaksi. Todennäköisesti kilpailu keskittyy kaupunkeihin, ja syrjäseutujen terveydenhuolto jää maakuntien liikelaitosten vastuulle.
Keskimäen mukaan terveyspalveluyritysten näkökulmasta keskittymisessä voi nähdä hyvääkin. Kapitaatiorahoituksen riskit tasoittuvat sellaisilla suurilla toimijoilla, jotka hoitavat isompia potilasmääriä. Lisäksi erikoislääkäripalvelujen järjestäminen sote-keskuksissa edellyttää riittävän suurta asiakaspohjaa.
Henripekka Kallio