Kosteus- ja homeongelmat ovat vuosia olleet kaikkien huulilla ja syyllisyyttä vaurioihin on työnnetty milloin millekin taholle.
Nyt, kun pientalojen rakennustöiden kiivas aloitusaika lähestyy, on syytä korostaa rakennustöihin ryhtyvän – siis teettävien tai tekevien – roolia kosteusvaurioiden estämisessä.
Kosteudenhallinnan voi rinnastaa työturvallisuuteen työmaalla, josta myös vastuu on tilaajalla. Jos hän ei vaadi huolellisuutta koko rakentajaketjulta, hyvään tulokseen ei päästä.
Rakennustöiden kosteudenhallinta vaikuttaa oleellisesti talon elinkaarenmittaiseen kokonaislaatuun ja epäonnistuminen on sisäilmaongelmien yleisin aiheuttaja.
Onnistumisen perusasioina asiantuntijat näkevät rakennuksen sijoittelun tontille ja kuivan perustuksen, tarvikkeiden huolellisen varastoinnin sekä materiaalien mukana taloon tulevan kosteuden minimoimisen.
Pientalorakentajia neuvovan PRKK:n pelkistävä iskulause onkin ”Terveellä talolla kuivat jalat”.
Se toteutuu, kun tontti pidetään kuivana, roudan muodostuminen talon alle estetään ja pintavedet ohjataan hulevesinä ja kallistuksilla talosta poispäin. Kaikki helpolta tuntuvia asioita, mutta ne tulee toteuttaakin.
Seuraavaksi vastaan tulevat järjestelyt tontilla.
Uudisrakentamisessa ja remonteissakin on tärkeätä säilyttää rakennusmateriaalit ja tarvikkeet kuivina työmaavarastoinnin aikana.
Tietenkin on huolehdittava myös betonin tai muiden materiaalien mukana sisälle tulevan kosteuden poistamisesta.
Ohjeistetuista minimikuivatusajoista tinkimisessä ei ole järjen hiventäkään. Kun talo tehdään sadan vuoden käyttöön, ei lisäviikko rakentamisessa merkitse yhtään mitään.
Riskipaikka ovat myös höyrynsulkukalvot rakenteissa. Vaikka ne olisi asennettu alun perin oikein, niitä puhkotaan ja rikotaan, kun tehdään läpivientejä.
Omakotitalon rakennuttajan kannattaa teettää pääsuunnittelijallaan ja vastaavalla työnjohtajalla kosteudenhallinnan asiakirja, joka on jatkossa pohjana toisille suunnittelijoille ja rakentajille. Katso: www.kosteudenhallinta.fi.
Asiakirja voi olla liitteenä rakennustyön tarjouspyynnössä, jossa voi edellyttää urakoitsijan antavan kosteudenhallintasuunnitelman tarjouksen mukana.
Se auttaa myös tarjousten vertailukelpoisiksi saamisessa. Toinen toimiva vaihtoehto on vaatia suunnitelma ensimmäisen maksuerän ehdoksi.
Kosteusvaurioiden estämisessä ratkaisee myös asukkaiden käyttäytyminen. Energiatehokkuusvaatimuksien kiristyessä talojen tiiviys kasvaa, jolloin poisto- ja korvausilman hallittu hoito on tärkeätä.
Ilmanvaihto vaatii selkeät reittinsä ja riskit sisäilmaongelmiin lisääntyvät merkittävästi, jos tuloilman kulkee pientalon paksujen seinä- tai yläpohjarakenteiden kautta.
Oulun kaupungin rakennusvalvonta on vuosien ajan ottanut osaa pienrakentajan murheisiin.
Kannattaakin tutustua heidän ja ympäristöministeriön tuottamaan www.kuivaketju10.fi:iin, joka antaa erinomaisen kokonaiskuvan kosteudenhallinnasta.
RISTO PESONEN
Kirjoittaja on kesäteuvalainen ja pitkään rakennusalalla toiminut diplomi-insinööri