Matkailu- ja ruokapalveluyrittäjä Teppo Toivanen on ollut neljännesvuosisadan mukana Isojoella Lauhanvuoren kansallispuiston luontomatkailun kehittämisessä. Hän on istunut lukuisissa kehittämisprojekteissa, joista ei lopulta ole jäänyt paljoa käteen, mutta viimeisimmästä on. Nimittäin Unescon nimeämästä Lauhanvuori-Hämeenkangas Global Geoparkista.
– Yleensä se on mennyt niin, että ensin on päätetty kehittää hyvä hanke. On palkattu projektipäällikkö ja käyty messuilla. Kahden vuoden kuluttua hanke on päättynyt, tulokset ovat jossain kovalevyllä eikä kukaan pian muista siitä enää mitään. Ei ole ollut kehittämisessä jatkuvuutta, Toivanen sanoo.
Toisin on ollut Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajalle sijoittuvassa yhdeksän kunnan yhteisessä Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark -hankkeessa. Siinä ovat olleet mukana samat toimihenkilöt liki kymmenen vuotta, ja hanke johti lopulta Unescon myöntämään Geopark-statukseen vuonna 2020. Vastaavia kohteita ei ole Suomessa montaa.
UNESCO Global Geopark-status on myönnetty 177:lle eri puolilla maailmaa sijaitsevalle geologisesti ainutlaatuiselle matkailualueelle. Ainutlaatuisuus tarkoittaa, että alueella on kansainvälisesti arvokkaita kallio- tai maaperän rakenteita ja muodostumia.
Paitsi arvokas luontokohde, Geopark on myös matkailulle suuri mahdollisuus. Se on jo nyt tuonut Lauhaan asiakkaita ja rahaa ja tulee Toivasen mukaan olemaan "kova juttu", mutta vaatii vielä paljon työtä.
– Uskon, että kansainvälisyys tulee näkymään täällä paljon. Hyvää on sekin, että Metsähallituksen ja Geoparkin yhteistyönä kansallispuiston ympäristön kohentamiseen on saatu monenlaista rahoitusta kuntien antaman rahan lisäksi. On uudistettu opastustauluja, tehty taukopaikkoja ja parannettu polkuja.
Kuka myy paketin kiinalaisille?
Erityisen tärkeää olisi saada kuntoon myyntiorganisaatio eli kuka tai mikä taho paketoi Geoparkin matkailumyynnin.
Paikallisin voimin voidaan hoitaa jo nyt pienempiä ryhmiä ja yksittäisiä matkailijoita. Mutta jos vaikka Kiinasta haluaa tulla 50 nuoren leirikouluryhmä alueelle viikoksi, niin mihin heidät majoitetaan, kuka aikatauluttaa viikon, järjestää ruokailun, opastukset, tulkkauksen, kuljetukset ja niin edelleen?
– Onhan meillä Vaasan, Porin ja Seinäjoen matkailunedistämisorganisaatioita, mutta pitää olla Geoparkin oma myynti. Sitä nyt kehitellään, Toivanen tietää.
Suupohjan seutukunta oli aiemmin maakuntapääkaupunkien matkailumyynnin näkövinkkelistä tyhjää aluetta, mutta Geoparkin tultua, alettiin Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan puolella hehkuttaa, että ”meillä on täällä hieno luontomatkailualue”.
– Toisaalta Suupohjan seudun kunnat eivät koskaan ostaneet esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan matkailun osakkeita, joten odotukset Seinäjoen avusta olivat vähän turhia. Totta kai he myivät enimmäkseen omien osakkaidensa palveluja, Toivanen sanoo.
Mökkien rakentaminen oli hyvä veto
Pelkästään lähiseutu ei Lauhasarveakaan elätä. Toivanen kehuu, kuinka erityisesti muualta tulevien mökkimajoittujien kanssa heillä on muodostunut pitkäaikaisia asiakassuhteita. Omia huviloita Toivasella on alueella kolme, mutta hän hoitaa lisäksi alueella olevien yksityisten ihmisten lomamökkien vuokrausta.
Yrittäjäuransa kohokohtana Toivanen pitää sitä, että hän uskalsi investoida Lauhassa kolmeen omaan vuokrahuvilaan vuonna 2008.
– Se oli silloin uhkarohkea ja pelottava sijoitus, mutta nosti yhtiön liikevaihtoa 20 prosenttia. Riski kääntyi positiiviseksi.
Entä mikä on ollut yrittäjäuran huonoin hetki?
– Sellaiset on aina huonoja hetkiä, kun joku pitkäaikainen työntekijä lähtee pois vaikkapa paikkakunnalta muuton takia. Meillä on yleensä ottaen pitkäaikaista ja sitoutunutta työväkeä. Itseni lisäksi vakituisesti töissä on viisi henkilöä ja lisäksi kesätyöntekijät ja kiireapulaiset.
Toimintoja ollaan myymässä
Nyt Toivanen on myymässä omistamansa Lauhatuotanto Oy:n Isojoen liiketoimintoja pois ja aikoo keskittyä vain kolmannen kohteensa eli Honkahovin hoitamiseen Kankaanpää Honkajoella. Ajatuksena on päästä vähän helpommalla, kun ikääkin tulee.
– Ei tässä vielä eläkkeelle mennä, mutta tämä Lauhansarvi on haastava kohde verrattuna Honkahoviin, ja vaatii läsnäoloa melkein 24/7.
Honkahovissa on seitsemän huoneen ”työmieshotelli” ja se on enemmän kahvilatyyppinen pistäytymispaikka, jossa on tarjolla lounasta, sämpylää ja kahvia.
Lauhassa taas on mökkien vuokrausta, kahvila-ravintolan pitoa, erilaisten ryhmien ruokailun järjestämistä ja luontomatkailijoiden opastamista.
– Tavallaan tämä on kaiken tietokeskus. Yhtäkkiä kysytään, että mistä saa Spitaalijärvellä vettä, ja mihin mökkiin saa viedä kissan? Lauantaiaamulla kuudelta voi tulla puhelu sänkyyn, jossa kysytään, onko hiihtoladut ajettu?
Tapahtumia kehitettävä lisää
Erilaisia kehittämisideoita Toivasella on Lauhaan vaikka kuinka paljon, mutta ennen kaikkea hän haluaisi sinne erilaisia tapahtumia. Puitteet siihen ovat kunnossa.
Samalla alueella on esimerkiksi kyläseuran ylläpitämä Lauhan Tahti -tanssilava. On myös perinneyhdistys Kuurnan ylläpitämä Sahtiopisto, jossa pidetään elokuussa sahdinvalmistuksen SM-kisat.
– Aina kun on väkeä, tarvitaan myös ruokaa ja majoitusta. Sahdinvalmistuksen SM-kisat oli viimeksi joskus kymmenen vuotta siten, ja se tapahtuma keräsi silloin yli 500 ihmistä. Kaikki toiminnot tällä alueella tukevat toisiaan.
Jos ja kun Toivanen joskus saa Isojoen liiketoiminnot myytyä, hän aikoo ainakin viettää pidempiä aikoja suvun kesämökillä Porissa Kokemäenjoen rannalla. Pori on Toivasen syntymäkaupunki ja sikäläinen murre kuuluu edelleen puheenparressa.
– Minulla on huono kielipää, ja minun on hyvin vaikea oppia uusia murteita. Tosin porilaiset sanovat, etten puhu enää kunnon poria. Sitä vivahde-eroa ei vaan huomaa muut kuin porilaiset.
