Teollisuusliiton kuusipäiväinen lakko teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa alkaa maanantaina. Puolilta öin alkava lakko koskee lähes sataa toimipaikkaa noin 50 yrityksessä.
Joukossa on runsaasti raskasta vientiteollisuutta, kuten konepajayhtiöt Valmet ja Wärtsilä, teräsyhtiö Outokumpu, kaivoslaitteita valmistava Metso ja Meyerin Turun-telakka.
Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan kaikkiaan lakon piiriin kuuluvissa yrityksissä työskentelee reilut 11 000 liiton jäsentä.
Lisäksi maanantaina alkaa niin ikään kuusi päivää kestävä STTK:laisen Ammattiliitto Pron lakko, joka koskee teknologiateollisuuden toimihenkilöitä. Pron puheenjohtaja Niko Simola kertoo, että lakon piirissä on noin 3 000 työntekijää.
Kolme liittoa tukilakossa
Teollisuusliiton lakkoa on ilmoittanut tukevansa omilla lakoillaan kolme muuta SAK:hon kuuluvaa ammattiliittoa. Palvelualojen ammattiliitto PAMin, Rakennusliiton ja Sähköliiton kuusipäiväiset tukilakot alkavat nekin maanantaina.
PAMin lakon piirissä ovat Teollisuusliiton lakkokohteissa työskentelevät matkailu- ja ravintola-alan työntekijät sekä esihenkilöt ja kiinteistöpalvelualan työntekijät.
Rakennusliiton tukilakko taas koskee teräsyhtiö SSAB:n, Outokummun, lannoiteyhtiö Yaran ja metallijalostaja Bolidenin tehtaita. Tukilakossa ovat Rakennusliiton sopimusalojen työt kyseisissä teollisuuskohteissa. Liiton mukaan tukilakot koskevat yhteensä joitakin satoja työntekijöitä.
Sähköliiton tukilakko puolestaan koskee samoja teknologiateollisuuden työpaikkoja kuin Teollisuusliiton lakko. Kemianteollisuus ei ole mukana, koska Sähköliiton työehtosopimus on alalla voimassa tammikuun loppuun asti.
Tukisaarrot iskevät satamiin ja raiteille
Lisäksi SAK:laiset Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä Suomen Merimies-Unioni SMU aloittavat maanantaina saarrot Teollisuusliiton lakon tueksi. Lakkojen tapaan myös saarrot kestävät kuusi päivää.
Saarron aikana AKT:n ahtaajat eivät lastaa tiettyjen Teollisuusliiton lakkojen kohteina olevien yritysten tavaroita tai lastia satamissa. AKT:n saartamia yrityksiä ovat esimerkiksi Metso, Outokumpu, SSAB, Valmet ja Wärtsilä. Saarto koskee kaikkia Suomen satamia.
Myöskään JHL:n jäsenet eivät lastaa eivätkä pura työtaistelun kohteena olevien yritysten tuotteita. Saarto koskee samoja sopimusaloja kuin Teollisuusliiton lakko. JHL:n työtaistelu vaikuttaa rahdin käsittelyyn esimerkiksi satamissa ja raideliikenteen tavarakuljetuksissa.
Merimies-Unionin käsittelysaarto noudattaa samaa kaavaa. Saarron aikana liiton satamavalvojat tai muissa sataman työtehtävissä toimivat jäsenet eivät käsittele tiettyjen Teollisuusliiton lakon kohteina olevien yritysten tavaraa ja lastia.
Neuvottelut kestäneet kuukausitolkulla
Lakkojen taustalla ovat pitkään jatkuneet neuvottelut uusista työehtosopimuksista. Sekä Teollisuusliitto että Pro ovat neuvotelleet sopimuksista työnantajapuolen kanssa syksystä saakka. Edelliset työehtosopimukset päättyivät marras–joulukuussa.
Kummankin liiton neuvottelut ovat sovittelussa. Työriitoihin haettiin ratkaisua vielä kuluneen viikon lopulla, mutta neuvottelut eivät tuottaneet tulosta. Näin ollen lakot toteutuvat.
Aalto sanoi perjantaina, että "järjestölliset toimenpiteet" ovat välttämättömiä neuvotteluiden nopeuttamiseksi. Hänen mukaansa liitto on käynyt neuvottelemassa sovittelijan luona jo 13 kertaa pelkästään teknologiateollisuuden sopimuksesta.
– Meidän tavoitteenamme on saada sopimuksia aikaan niin nopeasti kuin mahdollista, jotta sopimusaloille saataisiin työrauha ja työpaikoilla päästäisiin keskittymään olennaiseen, Aalto sanoi Teollisuusliiton tiedotteessa.
Teollisuusliitto tavoittelee muiden SAK:n liittojen tavoin kymmenen prosentin tai vähintään 250 euron palkankorotuksia kahdelle vuodelle.
Työnantaja pitää tavoitetta ylimitoitettuna
Työnantajapuoli on kritisoinut lakkoja muun muassa siitä, että sen mielestä ne vahingoittavat Suomen vientiteollisuutta, kilpailukykyä, työllisyyttä ja koko suomalaisen hyvinvoinnin rahoitusta.
Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi sanoi perjantaina järjestön tiedotteessa, että SAK:n kymmenen prosentin korotustavoite on epärealistinen.
– On vaikea ymmärtää, miksi SAK:lainen ay-liike haluaa ylimitoitetulla palkankorotustavoitteella ja lakoilla heikentää jäsentensä työllisyystilannetta entisestään, Ruohoniemi sanoi.
Hänen mukaansa kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskannan arvo oli viime vuoden kolmannella kolmanneksella 17 prosenttia heikompi kuin vuotta aiemmin. Lisäksi alan henkilöstömäärä on Ruohoniemen mukaan vähentynyt "parin vuoden ajan".
Niin ikään työnantajia edustavan Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä taas väitti, että työpaikoilta tulleen palautteen mukaan vastakkainasettelu tapahtuu ammattiliittojen toimesta. Hänen mukaansa työpaikoilla ei ole vastakkainasettelua eikä myöskään "laajemmin" lakkohaluja.
– SAK:n liittojen yhteisiä palkankorotustavoitteita kahdelle vuodelle ei pidetä myöskään työpaikoilla realistisena, Etu-Seppälä sanoi järjestön tiedotteessa.
