Luonnonvarakeskus (Luke) on saanut 490 000 euron määrärahan Tenojoen nousulohien kaikuluotaukseen. Asia varmistui hiljattain. Laskentaa aletaan pilotoida jo ensi kesänä.
Tieto suunnitteilla olevasta lohilaskurista sai Tenojoen sopimukseen tyytymättömät kansalaiset ja muun muassa keskustan lappilaiskansanedustajat Mikko Kärnän ja Eeva-Maria Maijalan iloitsemaan.
– On sääli, että tätä ei ole toteutettu jo aikaisemmin. Nyt ollaan tilanteessa, jossa Tenojokeen esitetty kalastussopimus on rakennettu pelkkien arvioiden varaan, Kärnä arvioi marraskuussa.
Tällä hetkellä Norjan ja Suomen välinen Tenojoen sopimus on eduskunnan valiokunnissa käsiteltävänä, ja sen pitäisi astua voimaan tänä vuonna.
Luken tutkija Panu Orell pitää kaikuluotauslaskentaa hyvänä lisänä Tenon lohitutkimukseen, mutta ihmeidentekijäksi lohilaskurista ei ole. Syynä on se, että jo nyt lohikantojen tilasta tiedetään varsin paljon.
Toisaalta kaikuluotauksen mittaama lohien kokonaismäärä ei kerro paljonkaan Tenon noin kolmenkymmenen erillisen lohikannan tilasta. Tällä hetkellä joessa on pääuomassa kutevia paremmin voivia kantoja ja yläjuoksun sivujokien uhanalaisia kantoja. Jokaiselle kannalle on asetettu oma kutukantatavoitteensa, siis kutukalojen vähimmäismäärä, joka takaa kannan elinvoimaisuuden.
Norjaa yritetään mukaan
Orellin mukaan jatkossakin tarvitaan tieto saalismäärästä ja saalisnäytteitä, joista määritellään, mitä geneettistä kantaa kala edustaa. Myös sivujokien kiertävät kaikuluotaukset, Utsjoen videoseuranta ja esimerkiksi pienten sivujokien kutukalalaskennat tulee tehdä jatkossakin.
Luke sai rahat Tenon kaikuluotaukseen yllätyksenä hallitukselta, sillä tutkijat eivät ole hakeneet siihen rahoitusta.
Orell ottaa rahoituksen mielellään vastaan, mutta norjalaisilta tuli tuoreeltaan viesti, että rahat olisi voinut kohdistaa paremminkin. Orellin mukaan kaikuluotaus toteutetaan todennäköisesti Tana Brun alueella. Tavoitteena on saada Norjakin osallistumaan rajajoen pääuoman lohilaskentaan – jo siksi, että laskenta tehdään kokonaan Norjan puolella.
Suomen määrärahalla saadaan hankittua kaksi luotainta tarvikkeineen. Orell toivoo, että norjalaiset hankkisivat kolmannen luotaimen, jotta koko jokiuoma saadaan katettua ja lohet laskettua.
PEKKA JUNTTI/LÄNNEN MEDIA