Työttömyys kääntyy laskuun vuoden lopussa, ennustaa työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Muutos näkyy kuitenkin vuositasolla tarkasteltuna vasta ensi vuoden puolella. Työllisten määrä on kuitenkin jo kääntynyt kasvuun.
Tiistaina julkaistun työmarkkinaennusteen mukaan työttömyysaste on kuluvana vuonna keskimäärin 10,3 prosenttia. Ministeriön ennuste on synkentynyt hivenen keväästä, jolloin työttömyysasteen arvioitiin olevan keskimäärin 10,2 prosenttia.
Tulevan vuoden osalta ennuste on kirkastunut 9,6 prosenttiin 9,8 prosentista. Vuonna 2028 työttömyysasteen odotetaan laskevan 9,4 prosenttiin. Ennusteen mukaan työttömiä työnhakijoita on tänä ja ensi vuonna keskimäärin 340 000.
– Siitä huolimatta, että meillä työllisyys kasvaa, työttömyys ei vähene ihan samassa suhteessa, TEM:n erityisasiantuntija Liisa Larja sanoi tiedotustilaisuudessa.
Työttömyys on TEM:n mukaan korkealla, koska työvoima on kasvanut huomattavasti samalla, kun työpaikkoja on ollut tarjolla vähän. Työvoimaan lasketaan kaikki 15–74-vuotiaat henkilöt, jotka ovat työllisiä tai työttömiä. Erityisesti yli 54-vuotiaat osallistuvat aiempaa useammin työmarkkinoille.
Pitkäaikaistyöttömyyteen nopeita ratkaisuja politiikalla
TEM:n erityisasiantuntija Erno Mähösen mukaan työttömien työnhakijoiden määrä on viimein kääntymässä laskuun.
– Loppuvuonna olemme tilanteessa, jossa käytännössä työttömien työnhakijoiden määrä ei enää tosiasiallisesti kasva, Mähönen sanoo.
Yli 40 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista on pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita. Pitkäaikaistyöttömien määrän TEM ennustaa kääntyvän selkeästi laskuun vasta vuonna 2028.
– Me olemme nyt ehkä saavuttaneet huipun sekä työttömyydessä että pitkäaikaistyöttömyydessä, kausivaihtelut huomioon ottaen, Mähönen sanoo.
Vuoden 2025 alusta voimaan astuneen TE-palvelujen uudistuksen myötä pitkäaikaistyöttömyyttä katkaisevia työllisyyspalveluita on aiempaa vähemmän.
Koska työvoimapalvelujen järjestäminen vaikuttaa voimakkaasti pitkäaikaistyöttömien määrään, poliittisilla päätöksillä voi vaikuttaa pitkäaikaistyöttömyyteen nopeastikin.
– Jos meillä vaikka päätettäisiin lisätä palveluita, jotka ratkaisevat työttömyyden, se voisi sitten nopeastikin vaikuttaa pitkäaikaistyöttömyyteen, Mähönen sanoo.
Työllisyys kääntyy hitaasti
Työllisten määrä on laskenut selvästi viime vuosien aikana. Ministeriön mukaan "ohut ja verkkainen" käänne parempaan on tapahtunut, mutta senkin vaikutukset näkyvät vuositasolla vasta ensi vuoden puolella.
– Ensi vuotta kohden kasvu kiihtyy ja päästään vähän valoisampaan tilanteeseen, Larja sanoo.
TEM odottaa työllisten määrän kasvavan tulevana vuonna 27 000 ihmisellä.
Vuonna 2028 työllisiä saataisiin vielä 20 000 lisää. Myös työllisten määrän kasvuun vaikuttaa se, että yli 64-vuotiaat jatkavat työssä aiempaa pidempään. Se ei kuitenkaan nosta työllisyysastetta, joka lasketaan alle 65-vuotiaista.
Ministeriön mukaan hidas työllisyyden käänne on kestänyt tavallista pidempään, koska talouskasvu on ollut maltillista ja painottunut vientiin.
Datakeskusten työllistävä vaikutus pieni
TEM:n mukaan työmarkkinoiden eurooppalaisittain poikkeuksellisen heikkoa vetoa selittää osaltaan rakennusalan alho.
Suomi on Eurostatin tilastojen mukaan ainoa EU-jäsenmaa, jossa asuntojen hinnat ovat systemaattisesti laskeneet vielä tänä vuonna.
– Lähestulkoon kaikkialla muualla Euroopassa asuntojen hintojen kehitystrendi on selkeän nouseva. Laskeva hintataso on Suomessa johtanut rakentamisen kokonaisvolyymin laskuun ja sitä kautta rakentamisen työllisyyden heikkenemiseen, ennusteessa sanotaan.
Kuluvana vuonna Suomeen tehdyt datakeskusinvestoinnit ovat rakentamisen työllisyyden kannalta tärkeitä, mutta niiden pidemmän ajan työllisyysvaikutus arvioidaan pieneksi.
– Suuret datakeskusinvestoinnit voivat jatkossa tarkoittaa sitä, ettei talouskasvu ehkä näy samassa määrin työllisyyskasvuna kuin viime vuosina, ministeriö sanoo ennusteessa.
TEM:n Larja sanoo, että karkean tausta-arvion mukaan datakeskusten rakentamisvaiheesta voidaan saada muutama tuhat työpaikkaa, pysyviä työpaikkoja ehkä tuhat.