Lapualaislähtöinen Anssi Vähämäki on säälähetyksistä tuttu meteorologi, vaikka hänen päätyönsä on tätä nykyä Ilmatieteenlaitoksen sää- ja turvallisuuskeskuksen yksikön esimies.
– Olen vastuussa yksikköni operatiivisen työn toiminnasta. Siellä toimivat eri sääpäivystysryhmät, jotka tekevät esimerkiksi lento- ja sotilas- sekä turvallisuussäät ja muita sääpalveluita. Sivuhommina teen silloin tällöin Yle-keikkoja.
Vähämäki aloitti meteorologin työt Ilmatieteenlaitoksella Helsingin yliopiston opiskelujen loppusuoralla vuonna 2001.
Etelä-Suomi vei lapualaismiehen, vaikka edelleen hän viettää aikaa Lapualla lomilla ja välillä etätöitä tehden. Pääkaupungin syke ja lakeuksien rauha tuovat hyvän tasapainon.
Vähämäki kertoo, että meteorologin työ itsessään on kellon ympäri kolmivuorotyötä, jossa hallinnoidaan ja käsitellään isoa määrää dataa: sää- ja tutkahavaintoja, satelliittitietoja ja ennustemalleja.
– Meteorologin täytyy ymmärtää ilmakehän fysiikkaa. Käytännön työssä on myös ymmärrettävä eri ennustemallien heikkouksia ja vahvuuksia sekä miettiä, mitä ennustemallia kulloisessakin säätilanteessa käytetään ja kuinka sitä tulkitaan.
– Ennusteita tuotetaan monessa muodossa, kuten tekstituotteita kaikelle kansalle, mutta myös turvallisuussäätuotteita viranomaisille tai lentosäätuotteita lentoliikenteelle.
Huteja tulee, ja ne harmittavat
Kesäsää on aiheena kuuma peruna. Suomen kesä on lyhyt, mutta vähäluminen, kuten sanonta kuuluu.
Mitä mieltä ilmatieteiden ammattikunta on iltapäivälehtien kehittämistä säätermeistä, kuten käristyskupoli, helleinferno tai seksihelteet?
– Sanotaanko näin, että ne eivät ole Ilmatieteenlaitoksen sanastoa, jota me ennusteisiin laittaisimme. Veikkaan, että näihin säärevittelyihin suurin osa osaa suhtautua huumorilla. Onhan jotkut niistä todella hauskoja.
Vähämäki huomauttaa kuitenkin, että Ilmatieteenlaitoksen tehtävä on myös varoittaa vaarallisista sääilmiöistä.
– Meidän näkökulmastamme oleellinen huoli on se, kärsivätkö säätermit inflaatiota. Kun tulee oikeasti sellainen tilanne mistä pitäisi varoittaa, niin saadaanko viesti silloin läpi riittävän hyvin läpi.
– En kuitenkaan tiedä onko sellaista inflaatiota vielä oikeasti ollut havaittavissa, Vähämäki jatkaa.
Jokaista ammattiryhmää ja heidän työtänsä kohtaan luodaan myös tiettyjä mielikuvia kansan keskuudessa. Usein sääennusteista kuulee puhuttavan, ettei sitä kannata katsoa, koska se ei kuitenkaan pidä. Vähämäki näkee, että tällaisissa puheissa taustalla on todennäköisesti harmitus.
– Ymmärrän, että harmittaahan se, jos on suunnitellut lomapäivän jolle on luvattu hellettä, mutta onkin 15 astetta ja sataa. Se jää myös ihmisillä helpommin mieleen, kuin onnistuneet ennustukset.
Vähämäki korostaa, että kyse on ennusteesta, joka pitää sisällään epävarmuuksia. Ennusteiden onnistumista seurataan ja arvioidaan kuitenkin jatkuvasti.
Ilmatieteenlaitoksen vuorokausiennusteista 90 prosenttia osuu kohdalleen niin, että toteutunut lämpötila on kahden ja puolen asteen päässä ennusteesta.
– Välillä huteja sattuu. Ennusteet ovat kuitenkin vuosien saatossa kehittyneet merkittävästi. 1980-luvulla vuorokausiennusteen osumistarkkuus oli 70 prosenttia ja nyt se on 90 prosenttia.
Ilmastopuhe on noussut sään rinnalle
Säätä ennustaessa meteorologien täytyy tietää koko maapallon sää tehdessään paikallista ennustetta.
– Jos Lapualle haluaa ennustaa sään viiden päivän päähän, meillä pitää olla ennustemalli, joka simuloi koko ilmakehän kehitystä. Esimerkiksi sadealue, joka on viiden päivän päästä täällä, saattaa olla nyt jossain Amerikan rannikolla.
Vähämäki kertoo, että sään ennustus on pitkälti matematiikkaa ja fysiikkaa. Laskentateho vuosien saatossa on kasvanut paljon, ja sillä on ennustemallien tuottamien tietojen tarkkuuden kehittymisessä iso rooli.
Mitä tarkemmassa hilassa lasketaan, sen enemmän laskentatehoa tarvitaan, kertoo Vähämäki. Hilalla tarkoitetaan maapallon jakamista ruudukkoon, jonka ruutuihin laskentoja suoritetaan.
Sää on aiheena kestosuosikki, mutta sen rinnalle on noussut ilmastopuhe.
– Sinänsä meteorologit ja ilmatieteenalan ihmiset ovat puhuneet ilmastonmuutoksen olemassaolosta ja riskistä jo 30-40 vuotta, mutta nyt kun se alkaa realisoitumaan, aihe on noussut selvästi enemmän otsikoihin.
Viime viikkojen helteet ja maastopalot Etelä-Euroopassa ovat näkyneet tiiviisti uutisissa. Vähämäki arvioi, että helteet ovat osittain osoitus ilmastonmuutoksen konkretisoitumisesta.
– Säässä on paljon luontaista vaihtelua ja hellejaksoja on ollut ennenkin. Mutta kyllä ilmastonmuutos johtaa jo siihen, että ne yleistyvät ja äärimmäistyvät.
Sään ennustamisen painopiste on siirtymässä vaikutusennustamiseen ja se todennäköisesti tulee lisääntymään entisestään, Vähämäki sanoo.
– Jo tänä päivänäkin meteorologit tekevät vaarallisen sään ennusteita, joissa ei arvioida vain tuulen nopeuksia, vaan myös kuinka moni kotitalous tulee jonkin tietyn säätilanteen, kuten myrskyn vuoksi, olemaan ilman sähköä, tai kuinka paljon jokin säätilanne voi aiheuttaa liikenneonnettomuuksia.
– Näitä on kuitenkin vaikea kehittää yksin, sillä tällaisten ennusteiden pohjatiedoiksi tarvitaan muutakin kuin säämateriaalia.
Säälähetykset eivät jännitä enää
Lähetyksissä näkyvät meteorologit ovat kansalle tuttuja, ja monella on oma suosikkimeteorologinsa. Vähämäki kertoo, että ihmiset pysäyttävät harvakseltaan jutellakseen säästä.
– Joskus bussikuskit kyselevät säästä ohimennen, mutta eivät häiriöksi asti. Veikkaan, että tilanne voi olla eri Pekka Poudalla ja vastaavilla, jotka ovat jatkuvasti ruudussa.
Vaikka Vähämäki tekee harvakseltaan säälähetyksiä, eivät ne jännitä, ainakaan enää.
– Alkuun se jännitti aika paljonkin, mutta kyllä siihen tottui. En ole siellä kertomassa itsestäni, vaan säästä. Ja kun tietää mistä puhuu, on esiintyminenkin yleensä helppoa.
Ennen lähetystä meteorologi tutustuu havaintoihin ja tekee ennusteen, jonka pohjalta muodostetaan sääkartan grafiikka. Lisäksi ennen lähetystä on käytävä meikkaajan penkissä ja annettava tilannekatsaus uutisankkurille.
Uutistenlukijat lukevat uutiset prompterista, mutta meteorologeille lähetyksessä näytetään tekstin sijaan karttaa, joka toimii heidän muistilappunaan.
Ylen säälähetykset ovat nykyään suoria lähetyksiä, joten kommellukset näkyvät katsojille sellaisenaan. Silloin on keksittävä lennosta jotain, ja se on pelin henki.
– Joskus meteorologi saattaa sanoa, ettei ole kuvaa, ja se tarkoittaa juuri sitä, että heidän oma muistilappunsa puuttuu kameran näytöltä.
Katsojille näkyvä sääennustelähetys on vain pieni osa todellista työmäärää. Illan sääennustetta ja -lähetystä aletaan tehdä jo iltapäivällä.
– Meteorologit tekevät töitä ympäri vuorokauden, koska sääennustetta pitää päivittää koko ajan. Päivän sään täytyy olla uunituoretta, kuin leipä.
