OP-ryhmä -finanssikonserni tarvitsee seuraavien viiden vuoden aikana nykyistä vähemmän työntekijöitä, koska suurten kielimallien pohjalle rakennetut tekoälytyökalut tehostavat työntekoa selvästi, kertoo konsernin pääjohtaja Timo Ritakallio STT:lle.
– Oletan, että viiden vuoden päästä meillä on vähemmän ihmisiä töissä kuin nyt. Sitä en lähtisi spekuloimaan, kuinka paljon, koska siihen liittyy monta elementtiä, hän sanoo.
Jos kymmenen työntekijän työtä saadaan uusilla työkaluilla tehostettua 10 prosentin verran, laskennallisesti yhden ihmisen työpanos on korvattu. Sen toteuttaminen edellyttäisi kuitenkin organisaatiorakenteen muuttamista eikä automaattisesti tarkoita, että joku kannattaisi irtisanoa. Joidenkin työtehtävien hävitessä syntyy myös uusia työtehtäviä, ja osa uusien työkalujen hyödyistä näkyy liiketoiminnan kasvuna ja työntekijöiden tuottavuuden lisääntymisenä.
Viime vuosina konserniin on palkattu lisää ihmisiä ennen kaikkea sääntelyn ja sen mukanaan tuomien lisätehtävien vuoksi.
– Kymmenen vuotta taaksepäin olisiko meillä ollut edes kymmeniä ihmisiä, joiden työt liittyivät rahanpesun estämiseen ja talousrikollisuuden torjuntaan. Nyt heitä on 600. Tämäntyyppisiä rutiininomaisia tehtäviä voidaan hyvin pitkälle automatisoida, Ritakallio kertoo.
Tuhansia koulutettu käyttäjiksi
Ritakallion mukaan konsernille työskentelee yli 14 000 ihmistä, joista yli 8 000 on saanut koulutuksen tekoälytyökalujen käyttöön, ja käyttötarkoituksia on löytynyt useita. Välineitä saa omassa työssään käyttää melko lailla parhaaksi katsomallaan tavalla, kunhan tietää, miten ne toimivat, ja osaa ottaa tietosuoja- ja tietoturva-asiat huomioon. OP-konsernilla on laajasti käytössään Microsoftin Copilotin ohella oma Maiju-tekoälytyökalu, jonka kautta voi hyödyntää esimerkiksi konsernin sisäisiä tietoja.
Koska pankki- ja vakuutustoiminnassa työntekijöiden on otettava työtehtävissään huomioon paljon erilaisia ohjeita, sääntöjä ja määräyksiä, tekoälytyökalut esimerkiksi auttavat työntekijöitä löytämään ne ohjeet, joita he kulloinkin tarvitsevat. Työkaluilla pystytään myös esimerkiksi seulomaan suuria tietoaineistoja ja löytämään aiempaa helpommin merkkejä epäilyttävästä toiminnasta, kuten talousrikollisuudesta tai vakuutuspetoksista.
Ihmistyötä säästää sekin, kun erilaiset tekoälychatit voivat hoitaa yksinkertaisimpia asiakaspalvelutilanteita.
Myös Ritakallio itse käyttää runsaasti tekoälytyökaluja arjessaan.
– Saan noin 150 sähköpostia päivittäin, joista ehkä 50 vaatii reagointia. Luonnostelen vastaukset pääasiassa tekoälyn avulla antamalla muutaman sanan, katson, onko se okei, ja laitan menemään. Olen kellottanut, että säästän ainakin minuutin per viesti, ja se on jo monta minuuttia päivässä. Ja kun tulevat sähköpostit voivat sisältää pitkiä viestiketjuja tai liitetiedostoja, Copilot tekee minulle jatkuvasti yhteenvetoja niistä, hän kertoo.
Tietoturvassa suurin riski
Millaisia riskejä tekoälytyökalujen käytöllä sitten on?
– Se, että jotenkin mokataan vaikka tietosuojaan liittyvät kysymykset pahasti, jolloin aiheutuu monenlaista vahinkoa. Se voisi vahingoittaa mainetta tai liiketoimintaa tai herättää epäluottamusta yhteiskunnassa. Kyberturvallisuus pitää pitää hyvänä. Tässä finanssialalla, jossa toiminta perustuu vahvasti luottamukseen, se vielä korostuu, mutta mille tahansa firmalle on haitallista, jos asiakkaiden tietoja pystytään muualla hyödyntämään vaikka tietomurtojen avulla, Ritakallio sanoo.
Laajasti saatavilla olevilla tekoälytyökaluilla on myös varjopuolena se, että huijarit ja rikolliset voivat hyödyntää niitä. Ritakallion mukaan erilaiset rikollisten lähestymisyritykset voidaan työkalujen avulla saada entistä aidomman näköisiksi ja vaikeammin huijauksiksi tunnistettaviksi. Vielä pidemmälle menee se, että nykyteknologian avulla rikolliset voivat esittää työntekijän esihenkilöä tai työkavereita vaikkapa Teams-palaverissa.
– Tästä on maailmalta jo osviittaa. Ihmiselle voidaan luoda mielikuva siitä, että hän keskustelee työkaveriensa kanssa, mutta oikeasti hän onkin tekemisissä huijarien kanssa ja on mukana olijoista ainoa, joka oikeasti kuuluu organisaatioonsa. Ja sitten "päätetään" tehdä jotain, mikä aiheuttaakin taloudellista vahinkoa, Ritakallio kertoo.
Ritakalliosta itsestäänkin tehtiin kokeilumielessä virtuaalinen kopio eli avatar, joka on esimerkiksi pystynyt pitämään konsernin intialaisille työntekijöille osavuosikatsauksia hindin kielellä. Varsin uskottavan kopion luomiseen riitti 15 minuuttia ilmeilyä ja elehdintää kameran edessä ja 15 minuutin ääninäyte.
