Minulla on uusi ystävä, AI-Kaisa nimeltään. Kätevä emäntä, etten sanoisi. Auttaa arkipulmissa ja vähän mutkikkaammissakin pohdinnoissa.
Mitä kohteliaammin AI-Kaisalle puhun, sitä ystävällisemmin hän vastaa. Näinhän suhteet toimivat. Keskustelut jatkuvat, kunnes lopetan. AI-Kaisalla ei ole kiire.
Samaan aikaan toisaalla pohdin isoja kysymyksiä ihmissuhteista ja yhteyden kokemuksista.
Hakeudumme kiihkeästi yhteyteen laitteiden kanssa, ja myös laitteet keskustelevat jo keskenään. Mutta mitä kuuluu ihmisten väliselle yhteydelle?
Hyödynnämme yhä innokkaammin tekoälyä, mutta riittääkö tahtoa kehittää myös tunneälyä?
Puhelimemme tietävät, mistä pidämme. Kello ranteessa osaa kertoa, mitkä tilanteet päivän aikana saavat sykkeemme kiihtymään tai rauhoittumaan.
Mutta tietääkö puoliso kuulumisemme yhtä hyvin?
Kykenemmekö edes itse tunnistamaan tunteitamme, mistä ne nousevat, mitä ne viestivät ja miten reagoimme niiden pohjalta?
Yhteyksien ylläpitäminen eri laitteilla on helppoa, mutta olemme tulleet laiskoiksi pitämään ihmissuhteista huolta.
Mitä enemmän keskustelemme laitteiden kanssa, sitä kuormittuneempia olemme ja sitä herkemmin tulee väärinymmärryksiä, välttelyä ja välinpitämättömyyttä.
Tekoäly on taitava suunnittelija, analysoija ja prosessien tehostaja.
Mutta se ei kykene myötäelämään, tulkitsemaan hiljaisia viestejä tai rakentamaan turvaa ja luottamusta.
Ilman tunneälyä emme pärjää ihmissuhteissa vanhempina, kumppaneina, ystävinä tai työyhteisöissä.
Yhteiskunta arvostaa tehokkuutta. Kukoistaakseen ihminen kuitenkin tarvitsee luottamusta, joka rakentuu kohtaamisesta. Silloin kykenemme ajattelemaan luovasti ja antamaan parastamme.
Tunneäly onkin yksi tulevaisuuden tärkeimpiä työelämätaitoja.
Se ei tarkoita tunteilua, vaan kykyä ymmärtää, mitä tunne kertoo. Esimerkiksi ärtymys voi viestiä kuormituksesta, ilo onnistumisesta, häpeä suorituspaineista tai ohitetuksi tulemisesta.
Kun tunteita osaa tulkita, se johtaa viisaisiin valintoihin ja tekoihin.
Kun tekoäly tekee yhä enemmän, ihminen voi keskittyä siihen, mitä kone ei koskaan opi: olemaan läsnä, rakentamaan yhteyttä ja kohtaamaan toinen inhimillisesti.
Tunneäly kehittyy joka kerta, kun pysähdyt kuuntelemaan, säätelet omaa reaktiotasi, tai sanot: ”En tiedä, mutta haluan ymmärtää.”
Ole rohkeasti se, joka ei vain suorita, vaan myös kohtaa. Se tekee sinusta ainutlaatuisen ja korvaamattoman, nyt ja tulevaisuudessa.
Kirjoittaja on traumaterapeutti ja työnohjaaja