Vielä muutama vuosi sitten tekoälyn hyödyntäminen näyttäytyi monelle merkkinä edistyksellisyydestä. Organisaatiot kertoivat uusista ratkaisuistaan ylpeinä, ja tekoälyn käyttö herätti ennen kaikkea uteliaisuutta. Nyt havaitsen työssäni jotain muuta.
Seuratessani tekoälyyn liittyvää keskustelua eri areenoilla olen huomannut, että tekoäly herättää samanaikaisesti innostusta, epävarmuutta, toiveikkuutta, pettymystä ja myös ärtymystä.
Kiinnostavaa on, että voimakkaimmat reaktiot eivät aina synny tekoälyn virheistä. Joskus jo pelkkä tieto siitä, että jokin sisältö, kuva, video tai palvelu on tehty tekoälyllä, riittää herättämään kielteisen tunnereaktion.
Valtaosa verkostostani kertoo tekoälyllä tehtyjen mainosten herättävän ärtymystä tai epäluottamusta, ja vain harva suhtautui niihin myönteisesti. Reaktiot eivät kohdistuneet niinkään tekoälyyn itseensä, vaan siihen, miten sitä oli käytetty.
Olen havainnut saman ilmiön muuallakin. Erityisen voimakkaita reaktioita syntyy silloin, kun tekoälyn käyttö näyttää laiskalta. Kun teksti, kuva tai video viestii siitä, että ihmisen oma ajattelu, asiantuntijuus tai harkinta on ulkoistettu lähes kokonaan koneelle, moni kokee lopputuloksen epäaidoksi.
Ihmiset eivät välttämättä ärsyynny tekoälystä, vaan siitä, että he kokevat ihmisen luopuneen liian helposti omasta ajattelustaan.
Emme ehkä enää pohdi ensisijaisesti sitä, käytetäänkö tekoälyä vai ei. Tärkeämpi kysymys on, käytetäänkö sitä taitavasti, vastuullisesti ja arvojen mukaisesti.
Tekoäly voi parhaimmillaan vapauttaa aikaa, tukea asiantuntijuutta ja parantaa palveluita.
Huonoimmillaan se näyttäytyy oikopolkuna, jossa tehokkuus asetetaan harkinnan, aitouden ja ihmisen panoksen edelle.
Juuri tästä syystä tekoälyyn liittyvä muutos ei ole vain teknologinen muutos. Se on myös tunneilmaston, luottamuksen ja arvojen muutos. On tärkeää miettiä, miksi käytämme tekoälyä, miten käytämme sitä, ja mitä sen käyttö viestii arvoistamme.
Tulevina vuosina organisaatioita ei arvioida vain niiden tekoälyosaamisen perusteella. Niitä arvioidaan myös sen perusteella, osaavatko ne käyttää tekoälyä tavalla, joka vahvistaa luottamusta, kunnioittaa ihmisten asiantuntijuutta ja tekee näkyväksi sen, että vastuu, arvot ja harkinta ovat edelleen ihmisillä.