Suomi on monien mielestä juostu maailmankartalle, mutta todellisuudessa Suomi on ajettu sinne autolla.
Suomalaiset kuljettajat, etenkin rallin maailmassa, ovat jo 1970-luvulta lähtien olleet lajin hallitsijoita. 1980-luvulla Keke Rosbergin F1:sten maailmanmestaruuden jälkeen myös ratakuljettajat ovat nostaneet Suomen lippua korkeimpaan salkoon lukuisia kertoja.
Vuonna 1982, kun Rosberg voitti maailmanmestaruuden F1:ssä, nousi ensimmäistä kertaa iso keskustelu siitä, onko autourheilu edes urheilua. Kone tekee työn, ja kuljettaja ajaa sitä.
Mielipiteet ovat muuttuneet tuosta paljonkin. Rosbergin jälkeen Juha Kankkunen sekä Mika Häkkinen ovat valittu Suomessa Vuoden urheilijaksi moottoriurheilun puolelta.
Kun moottoriurheilua mietitään tarkemmin, onko se missään määrin hyödytöntä? Turhuuksia löytyy varmasti paljonkin, mutta mietitäänpä vähän sitä kuuluisaa kokonaiskuvaa.
Mistä meidän arkipäivässämme näkyvien asioiden ja esineiden ideat ja toteutukset tulevat? Autoilun kehityksen tärkein paikka on moottoriurheilu.
Innovaatioita tehdään ties missä, mutta lähes kaikki nykyautoilun turvallisuuteen liittyvät seikat on ensin testattu kilparadoilla ja -teillä, ja kuljettajat ratin takana ovat henkensä altistavia, eläviä testinukkeja.
Ne satsaukset, joita käytetään kilpa-autojen kehitykseen, siirtyvät pienellä viiveellä siviiliautoihin.
Esimerkiksi: Pienet ja tehokkaat moottorit kuluttavat vähemmän polttoainetta kuin isot, ja polttoaine itsessään on puhtaampaa. Uudet renkaat pitävät auton paremmin tiessä huonoillakin olosuhteilla kuin vanhat. Aerodynamiikan hallinta saa auton halkomaan ilmaa tehokkaasti, polttoainetta säästäen.
Lista on lähes loputon: kolariturvallisuus turvavöineen, penkkeineen ja matkustamoa suojaavine korirakenteineen sekä turvakaiteet teiden reunoilla.
Tuskin mitään autosta tai teiden varrelta löytyvää innovaatiota ei ole sinne laitettu ilman sen testaamista kilpa-autoilussa.
Käytännössä kaikki tavisten autojen teknisistä tai turvallisuuteen vaikuttavista keksinnöistä on testattu äärioloissa. Jokainen ajokilometri jokaisessa kisassa kertoo jotakin uutta, ja jokainen tekninen vika tai onnettomuus on oppitunti, joilla autoilusta tehdään parempaa kaikille.
Autoilu ei lopu meidän elinaikanamme. Se muuttuu entistä nopeammin, ja muutokset saadaan aikaan kilparadoilla ja -teillä.