Aluksi. Miksi Suupohjan radan arvokkaimpia osia, terässiltoja ei ole huollettu (erikseenkin) asianmukaisesti? Kaskinen on yksi esimerkki, jossa vähäinen liikenne voi kerralla muuttua vilkkaammaksi.
Radan säilyttämisen tulee olla itsestäänselvyys. Rata on pääosassa pidettäessä alue elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä teollisuuden sijoittumiselle. Vaihtoehto on taantuminen joukoksi käpykyliä onkipaikkanaan Kaskinen. Ilkka-Pohjalaisen kannanotot Suupohjan radan puolesta ovat olleet kiitettäviä. Taistelu pitää viedä voittoon.
Ministeri Ranteen esittämän radan ongelman, kuljetusten vähäisyyden (tällä haavaa), ratkaisu on onneksi tyrkyllä. Ratkaisu ei ole huuhaata vaan vankkaa realismia. Kantona kaskessa ovat vain saamattomat Kurikan päättäjät, jotka eivät ymmärrä, että tukemalla täysillä nyt eikä viidestoista päivä elinkeinoelämän kulmakiveä, Kurikka auttaa itseään. Ratkaisu on seuraava:
Kurikan pohjavesiesiintymää hyödyntämään rakennetaan radan viereen ja rataliittymillä pohjaveden pullottamo vientiä varten, vientisatamana tietysti Kaskinen. Pullottamon kapasiteetti on 2 200 m3/vrk tai enemmän, siis ainakin 2 200 tonnia päivässä ja yli 800 000 tonnia vuodessa. Määrä on perusta radan kunnostamiselle ja sama kuin puutavarakuljetukset perutulle taivekartonkitehtaalle. Tonnit ovat tulos laskelmasta (v. 2023, yksiköt m3/vrk): Esiintymän aiottu vedenotto (20 000) – verkostoon pumpattu vesi Vaasassa (14 100) – sama Kurikassa (3 700) = 2 200.
Perusta vain lujittuu, jos vuosien tai kymmenien päästä (mikäli Venäjä muuttuu sivistysvaltioksi ja korvaa Ukrainalle aiheuttamansa tuhon) John Nurminen Logistics neuvottelee uudelleen rautatieyhteyden Venäjän läpi Kiinaan, jolloin vesijunien lähtösuunta Kurikasta voi vaihtua, samalla muidenkin rataosien itään päin rahtien lisääntyessä.
Alkeistieto vesiteollisuudesta valaisee asian lukijalle ja on välttämätön Kurikan kaupunginvaltuutetuille:
Pullotettua vettä kulutettiin litroina henkeä kohti vuonna 2023 statista.comin mukaan seuraavasti: USA 194, Saksa 180, Espanja 177, Kiina 80, Suomi 20, Intia 17. Kulutus kasvaa jopa 6 % vuodessa Aasian–Tyynimeren alueella (mm. Kiina, Intia, Australia), jonka maailmanlaajuinen markkinaosuus pullovesistä on 40 %, kasvaen 128 mrd. dollarista vuonna 2023 vuoden 2033 arvoon 224 mrd dollaria. Vm. vuonna maailmanmarkkina on 224/0,4=560 mrd dollaria.
Tuttuun tapaan Ruotsi on ollut pullotetun vedenkin viennissä Suomen edellä. Naapurissa on yli kymmenen pullottamoa ja viennin arvoksi vuonna 2026 ennakoidaan 185 M$, mm. Ranskan, Itävallan ja Singaporen ollessa vientimaiden joukossa.
Kun maailman väkirikkailla alueilla vesistöt ovat myrkkyvelliä, ovat Suomen, maailman puhtaimmat vedet omistavana maana logistiset ehdot huomioiden, näkökulmasta pullotetun veden määrät tähtitieteellisiä ja kysyntä rajaton. Itse tuote, puhdas vesi on kuitenkin vettä ilman muita ominaisuuksia, joten onnistuminen viennissä edellyttää kohdemaan jakeluteiden tuntemista, joka taas on paikallisilla toimijoilla. Toki tuotteelle pyritään aina luomaan lisäarvoa esimerkiksi alkuperää, pakkauksen designia, tai mitä tahansa positiivista ominaisuutta korostamalla.
Suomalainen Finn Spring Oy ymmärsi ottaa käyttöön Toholammen Härkänevan lähteen pullottamon avulla. Seurauksena yritys pullotti vuonna 2022 pohjavettä 90 miljoonaa litraa 29 miljoonan euron liikevaihdolla. Vientiä on Arabiemitaatteihin ja Kiinaan. Henkilöstöä yrityksellä on 76.
Singaporelaisen Allan Poh’n Lahden Hennalaan 21 miljoonalla eurolla rakennuttaman pullottamon korkeus on 8 metriä ja pinta-alaa 7 000 m2 (normi jalkapallokenttä 7 140 m2). Salpausselän pohjavettä pullotetaan täydessä tuotannossa miljoona litraa (1 000 m3) päivässä, vuodessa yli 300 miljoonaa litraa, joten laitoksen kapasiteetti on yli kolminkertainen Finn Springiin verrattuna. Täydessä iskussa 80 henkeä työllistävän lafkan vesi viedään Kaakkois-Aasiaan.
Vertaamalla eo. kahteen esimerkkiin Kurikan vientipullottamo työllistää suoraan noin 130 henkilöä ja teollisuutena palvelualoilla saman, jopa tuplamäärän vielä päälle. Ja juuri työpaikat ovat ainoa todella tepsivä vastalääke Kurikkaakin jäytävään väestöpakoon.
Kuinka sitten on mahdollista, että Kurikan päättäjät vetämättöminä ihmettelevät kultaesiintymää (maailmalla bottled water = liquid gold)?
Mitä pitää tehdä? Hankkikaa vesiosaaja. Kerätkää aineisto pullottamon mahdollisuuden esittelemiseksi alkajaisiksi Allan Poh’lle ja kutsukaa Kurikkaan. Ensitavoite on aie- tai esisopimus esitettäväksi Lulu Ranteelle ja Väylävirastolle.
Jorma Kuusinen
DI, KTM
Kurikka