Suomessa voidaan joutua turvautumaan potilaiden siirtoihin sairaaloiden välillä, jos koronaepidemian aiheuttama tehohoidon tarve lisääntyy merkittävästi. Näin arvioi kansallista tehohoidon Covid-19-koordinaatioryhmää johtava professori Matti Reinikainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
Suomessa oli Reinikaisen mukaan keskiviikkona tehohoidossa 15 koronapotilasta, joista suurin osa alle 50-vuotiaita. Reinikainen muistuttaa, että potilassiirtoja tehtiin myös viime talvena kuormituksen kasvettua. Potilaita siirrettiin tuolloin etenkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä muille teho-osastoille.
– Hyvää tehohoitoa on tarjolla kaikissa Suomen yliopisto- ja keskussairaaloissa, Reinikainen korostaa.
Tehohoito, kuten hengityskonehoito, jatkuu myös siirtojen ajan.
– Siirrot eivät ole mitään huviretkiä, mutta osaavissa käsissä ne voidaan toteuttaa turvallisesti.
Reinikainen pitää viime aikojen tartuntakehitystä huolestuttavana.
– Tummia pilviä on taivaanrannassa. Tartuntamäärien nousu näyttää jatkuvan ja nuorissa on yhä paljon rokottamattomia. Saa nähdä, miten tilanne heijastuu tehohoidon tarpeeseen, joka näkyy usein vasta hieman viiveellä, hän toteaa.
HUS on suurin sairaanhoitopiiri, jolloin myös kuormitus on siellä suurinta.
– Optio siirtoihin on kaikilla keskussairaaloilla. Tarvittaessa pelaamme joukkuepeliä. Näin toimimme ennen joulua, jolloin kuormitus nousi. HUS-alueella on tällä hetkellä tehohoidossa kaksi potilasta, kun keväällä 2020 heitä oli pahimmillaan 46 yhtä aikaa.
– Pystyimme silloin hoitamaan niin suuren joukon potilaita supistamalla muuta toimintaa ja siirtämällä henkilökuntaa tehohoitoon. Nyt osa henkilökunnasta on siirtynyt jäljittämiseen ja rokottamiseen. Kiireettömän leikkaustoiminnan häiriintymättä pystymme hoitamaan samaan aikaan 10–15 Covid-tehohoitopotilasta muun tehohoidon lisäksi, Pettilä kertoo.
Pyyntöä ottaa potilaita Ruotsista Suomeen ei tuolloin kuitenkaan tullut, vaan maa pärjäsi lisäämällä omaa tehohoitokapasiteettiaan. Ruotsi on kamppaillut hoitopaikkakapasiteetin riittävyyden lisäksi hoitajapulan kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö
– Virallista pyyntöä ei ole missään vaiheessa tullut.
Suomella on kuitenkin Varhilan mukaan valmiutta auttaa naapurimaita, jos nämä sitä pyytävät ja jos hoitokapasiteetti antaa myöten.
– Riippuen siitä, millaisesta avusta olisi kyse, asiaa varmasti vakavasti selvitettäisiin ja arvioitaisiin. Yleensä silloin on kyse akuutista henkeen kohdistuvasta kriittisestä hoidosta, jonka osalta varmasti selvitettäisiin kaikki mahdollisuudet sellaisen antamiselle, Varhila muotoilee.
Tehohoidon koordinaatioryhmää vetävä professori Reinikainen kertoo, että naapuriavun mahdollisuudesta on keskusteltu epävirallisesti, mutta varsinaista pyyntöä ei ole Suomelle tullut.
– Tehohoidon kuormitus on ollut Ruotsissa erittäin kova, minkä vuoksi Ruotsi käynnisti potilaiden siirto-ohjelman maan sisällä. Koronatilanne kuitenkin parani Ruotsissa olennaisesti loppukeväällä.
Reinikaisen mukaan Suomen sairaalat ovat pyrkineet jatkamaan mahdollisimman normaalisti myös muiden potilaiden hoitoa, eikä ylimääräistä tehohoitokapasiteettia siksi ole.
– Tahtotila toki on se, että jos hyvä naapuri pyytää apua, niin autetaan, jos se on mahdollista, mutta käytännössä merkittävän lisäkapasiteetin järjestäminen olisi hyvin haasteellista.
Jussi Orell
