Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin viime viikolla julkistamassa jäsenkyselyssä oli hätkähdyttäviä yksityiskohtia. Jopa yli 80 % hoitajista kuormittuu kollegan kielitaidottomuudesta. Tämä on prosenttina niin suuri, että kysymyksessä on aivan ilmeinen ongelma. Vaikka Suomessa on pulaa hoitohenkilökunnasta, ei ratkaisu ongelmaan voi olla liian puutteellisella kielitaidolla varustetut ulkomaalaiset työntekijät.
Pahimmassa tapauksessa yhteisen kielen puuttuminen aiheuttaa oikeita vaaratilanteita, kun riskit väärinymmärryksille ovat ilmeisiä. Kielitaitovaatimuksia on jo potilasturvallisuudenkin vuoksi syytä korottaa ja myös ammattisanaston osaamista on testattava.
Suomen kielen osaamisen puute on toki hoitoalaakin laajempi yhteiskunnallinen ongelma. Englannin kieli valtaa koko ajan alaa suomelta lähes kaikkialla, minne vain keksii katsoa. Suomen kielen säilymisellä ja sen aktiivisella säilyttämisellä on käytännöllisyyden lisäksi myös itseisarvoa.
Minun mielestäni kielitaito on töiden tekemisen ohella paras avain siihen, että ulkomaalainen henkilö tulee osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Myös meillä suomalaisilla on vastuumme siinä, miten toimimme ulkomaalaisten henkilöiden kanssa.
Erityisesti Helsingissä, mutta myös jo Etelä-Pohjanmaalla olen törmännyt tilanteisiin, joissa en ole saanut palvelua suomeksi esimerkiksi ravintoloissa.
Moni maahanmuuttaja on jo täysin tottunut ja sopeutunut siihen, että suomalaisten kanssa voi asioida englanniksi. Monikaan suomalainen ei mielellään ala vaatia palvelua suomeksi, vaan kokee pääsevänsä helpommalla, kun alkaa itse puhua suosiolla englantia. Olen itsekin näin toiminut monen monta kertaa, mutta olen aktiivisesti pyrkinyt eroon tästä tavasta.
Minulla oli nimittäin aikoinaan Vaasassa eräs hyvä koulukaveri, joka opiskeli International Business -linjalla eli englanniksi ammattikorkeakoulussa. Kaveri oli aivan äärimmäisen ahkera mies eräästä Aasian maasta, mutta hän ei valmistuttuaan saanut töitä ilman riittävää suomen kielen taitoa. Vaasassa vieläpä usein oli vaatimuksena myös ruotsin kielen taitaminen suomen lisäksi. Tämä kaveri yritti kyllä aktiivisesti työllistyä Suomeen, mutta muutti sitten ulkomaille töiden perässä.
Tajusin vasta vuosia myöhemmin, että tein itsekin karhunpalveluksen kaverille. Kun istuimme iltaa porukalla tai lähdimme vaikka opiskelijajuhliin, puhuimme aina englantia. Miten hän olisi voinut edes oppia arkista suomea, kun sekä koulussa että vapaa-ajalla kaikki puhuivat vain englantia?
Marcus Toppari
Lapua