Rohingyoita on asunut Burman eli Myanmarin Rakhinen osavaltiossa yhteensä yli miljoona, mutta Burma ei pidä heitä kansalaisinaan ja syrjii heitä järjestelmällisesti muutenkin. Rakhine sijaitsee Bangladeshin vastaisella rajalla.
Burman hallinto rajoittaa rohingyoiden liikkumista. He eivät myöskään juuri pääse sairaanhoitoon tai koulutukseen. Lukutaidottomuus on yleistä.
Rohingyat sanovat olevansa sukupolvia sitten Burmaan tulleiden muslimien jälkeläisiä. He puhuvat samantyyppistä bengalin kielen murretta kuin Itä-Bangladeshissa.
Rohingyoita on paennut Bangladeshiin ja palannut takaisin Burmaan useassa aallossa. Jo 1940-luvulla yli 20 000 rohingyaa pakeni Bangladeshiin, joka tuolloin kuului Britannialle, kun Japanin joukot hyökkäsivät Burmaan. Tuhannet seurasivat, kun Burma itsenäistyi vuonna 1948 ja jännitteet kasvoivat Burman hallinnon ja rohingyoiden välillä.
Noin 200 000 rohingyaa pakeni Burmasta 1970-luvulla, kun maan hallinto käynnisti kansalaisten rekisteröimisen ja armeija pyrki häätämään rohingyoita. 1990-luvun alussa puolestaan yli 250 000 rohingyaa lähti, koska Burman sotilaat raiskasivat ja vainosivat heitä.
Fakta
Burman eli Myanmarin sotilaat aloittivat hyökkäykset rohingyakyliin Rakhinen osavaltiossa 25. elokuuta.
Sitä ennen rohingyoiden uusi taistelijaryhmä ARSA oli hyökännyt muun muassa armeijan tukikohtaan.
Bangladeshiin paenneet rohingyat kertovat Burman sotilaiden tekemistä tapoista ja raiskauksista. Taloja on poltettu.
Muun muassa YK ja Yhdysvallat pitävät Burman toimia etnisenä puhdistuksena.
Bangladeshiin on paennut viime elokuusta lähtien lähes 700?000 rohingyaa, ainakin 90 prosenttia Pohjois-Rakhinen rohingyaväestöstä.
Lea Peuhkuri