Voi, kunpa sodat Ukrainassa ja Israelissa jo loppuisivat!
Omenoista saa lukea lehdestä, mahtavasta sadosta. Minäkin vähävarainen eläkeläinen haluaisin niitä saada. Eipä ole ilmoitettu mitään paikkaa, mistä autoton voisi noutaa. Ettekö voi edes diakonialle lahjoittaa, ettei tarvitse pois heittää.
Nyt oli Matti Jaakkolalla hyvä kirjoitus ja samalla mietinnän aihe hyvinvointialueen johtajien palkoista. Ei noissa ansioissa lomautukset tunnu.
Mahtavan järkevä päätös tehty Ähtärissä, palauttaa pandat takaisin Kiinaan, hyvä.
Haloo Jaakko Kiiskilä! Oletko oikeasti hyvillä mielin tukemassa jotain elokuvan tekijää 40 000 eurolla samalla, kun kouluissa ja päiväkodeissa on tiukka säästökuuri ja hankintakielto? Tuolle rahalle olisi todella tärkeämpääkin käyttöä. Lapsilta säästäminen näyttää olevan tärkeämpää kuin Seinäjoen ”muka näkyvyys”. Ja vielä viitsit mainita ”punaiselle matolle” pääsystä! Montako seuralaista kaupungin varoista kustannetaan mukaasi?
Jo on aikakin saada nää vuokranantajat ruotuun. Jyhtiövastike pyörii 150 paikkeilla ja vuokratulo 600, onko mitään järkeä valtion maksaa erotusta?
Eikö täälläkin voitais laskea mitä maahanmuutto maksaa veronmaksajille kuten Hollannissa, missä se oli 400 miljardia ja nousee 600 miljardiin.
Suomi on velkaantunut jo monien hallitusten aikana ja varsinkin korona-vuosina useat maapallon maat velkaantuivat, kun piti rahalla pitää taloutta pystyssä. Orpokin vaati silloin yrityksille valtion tukirahaa.
Kahvin hinta nousi jälleen. Prismassa kultamokka maksaa 6,95 € ja S-marketissa 7.15 €. Maksaako S-market kahvin viljelijälle enemmän kuin Prisma? S-marketin hinnat ovat järjestään kalliimpia kuin Prismassa ja valikoimat paljon suppeammat. Molemmat kuuluvat samaan S-ryhmään. Vaatisi selityksen.
Pohdiskelua siitä, miten Vaasan ja Seinäjoen seutujen erilaisuuden taustat vaikuttavat lukijoidensa asenteisiin, heidän yhteisen lehtensä käsitellessä vastapuolen asioita (I-P, 23.9.). Vaasan kaupunki perustettiin jo v. 1606 ja Seinäjoen vasta v. 1960. Ensinnäkin Vaasan seutu on vahvasti ruotsin- ja muunkielinen, mutta Seinäjoen seutu lähes ”umpisuomenkielinen”. Toiseksi, elinkeinorakenteet eroavat lähes täysin toisistaan. Onko asenne-erot ihme?
Suomen pidettyä presidentti Kekkosta lainaten: S....nan tunarit! Olen pitänyt Suomea mallimaana nyt eläkepäiviini asti. Tämä käsitys on ikävä kyllä horjunut. Esimerkki: Kouluihin ei täällä saada kännykkäkieltoa. Norja sen jo teki omiin tutkimuksiinsa perustuen. Mielestäni Norjassa ovat varsin fiksua porukkaa. Pitääkö täällä ”taas” tutkia, eikä ottaa oppia asiaan jo perehtyneiltä? Onko kännykkä lapsen perusoikeus? Kun itse olin kersa, oli vain lankapuhelimia. Kukaan ei kännykkää kaivannut.